Tavoitteita (agi, toko) vuodella 2013 ja vähän vuoden 2012 muistelua

Uuden vuoden alku ja aika katsoa taakse mennyttä vuotta, sekä asettaa tavoitteita tulevalle vuodella 2013. En tehnyt oikeastaan vuoden 2012 tavoitteita sille vuodella muuta kuin, että noustaan agilityssä kolmosluokkaan. Se tavoite toteutui helmikuun alussa ja kaikki sen päälle tulleet jutut ovat olleet todella positiivisia yllätyksiä. Se, että saatiin kahdessa kuukaudessa SM-nollat kasaan oli kyllä itsellenikin todella suuri yllätys, en olisi voinut uskoa helmikuussa 2012, että ollaan kisaamassa Jyväskylässä SM-kisojen merkeissä kesäkuussa. Keväälle sattui myös kaksi superyllätystä, mistä en todellakaan uskaltanut edes haaveilla kun kolmosiin noustiin. Kaksi SERT-A:ta kahden viikon sisäään oli jotain sellaista, mikä oli aivan meidän tavoitteiden yläpuolella. Mielellämme toki SERT:it toki otettiin vastaan :D SM-kisat menivät meillä vielä aika turistifiiliksellä, kokemattomuutta ja omien hermojen hallintaa isoissa kisoissa, sitä päästiin harjoittelemaan.

Syksyn 2012 ehdoton kohokohta oli Piirimestaruuskisan yksilöpronssi ja HSKH:n minijoukkueen kultamitali. Muuten agility Nellin kanssa on ollut syksyn ajan opettelemista "uudenlaisen" koiran ohjaamiseen. Entinen kiltisti (ajoittain puutteellista) ohjausta seurannut koira on kadonnut ja tilalle on tullut irtoava, itsevarma ja jokaista pientäkin silmänliiketta lukeva koira, jonka kanssa olen ollut todella pulassa :D Vauhtia on ollut kivasti, kun juoksun jälkeisestä laamailusta on päästy mutta nollien saaminen on ollut todella vaikeaa. Nyt meillä on kasassa kesän SM-kisoja varten 5 nollaa (sis. tuplanollan), joten kovasti toivon että kevään aikana saadaan nuo kaksi puuttuvaa nollaa kasaan.

Vuoden 2012 aikana (elokuun jälkeen) ollaan aloitettu tavoitteellinen treenaaminen myös TOKO:n suhteen. Sen puolesta oli tarkoitus päästä kisaamaan 24.11 oman seuran kisohin, mikä estyi kun Nellin paikkamakuu hajosi noin viikkoa ennen koetta.

Vuodelle 2013 agilityn tavoitteet ovat kahden puuttuvat SM-nollan saaminen sekä Kirkkonummella järjestäviin kisoihin osallistuminen, sillä ajatuksella että tavoitteena on kaksi ehjää rataa. Lisäksi Piirinmestaruuskisoihin osallistuminen joukkueessa, sekä yksilönä tavoittena edelleen se kaksi hyvää ja ehjää rataa, ja katsotaan mihin se riittää (kuulostaa kuin suoraan Urheiluruudusta haastateltavalta urheilijalta..:D)

Tokon suhteen ALO-luokasta tavoitteena on saada ykköstulos ennen kesäkuuta, mutta mielummin jo ennen sitä. Myös seuraamisen kontaktin parantaminen ja häiriön kestäminen kisatilanteessa kuuluu tavoitelistalle. Lisäksi oman liikkumisen kehittäminen. Tavoite on se, että koira pystyy tekemään tasolleen parhaan suorituksen riippumatta kisapaikasta tai muista kokeeseen osallistuvista koirista (paikkamakuu). AVO-luokan liikkeiden saaminen siihen kuntoon, että loppukesästä voidaan osallistua AVO-luokkaan, sillä mentaliteetilla että ykköstulos on mahdollinen. Jatketaan treenaamista kevään aikana myös ylempien luokkien liikkeitä ja pidetään hauskaa. Nellistä toko on hirrrmuisen kivaa ja sen asenteen haluan säilyttää koirassa. Vuoden 2013 loppuun mennessä tavoitteena on ykköstulos AVO-luokasta.

Paljon treeniä vaaditaan, jotta kaikki tälle vuodelle asetetut tavoitteet saavutetaan mutta koko ajan pidetään se hyvä fiilis yllä. Treenamisen ja kisaamisen pitää olla hauskaa. Ja ohjaaja opettelee kisan/kokeen jälkeen keskittymään niihin hyvin menneisiin osuuksiin eikä murehdi niitä ei-niin-hyvin menneitä.

Suurin tavoite on, että meillä molemmilla on kivaa tehdä yhdessä ja nautitaan oli laji mikä hyvänsä!

Nina Frantsin treenit 27.11

Tällä kertaa meille tulikin ainakin minulle ihan uusi kouluttajatuttavuus: Nina Frantsi. Nina oli jo etukäteen halunnut meidän kirjoittavan itsestään ja koirastaan vahvuuksia ja heikkouksia, eli niitä kehittämiskohteita. Hän antoi meille myös luettavaksi pienen kirjasen, missä hän kertoi omasta koulutusperiaatteistaan, joten treenien jälkeen saatiin vielä kotiin luettavaksi opiskeltavaa. Osittain näiden meidän kirjoitusten sekä oman koulutusideologiansa perusteella hän oli suunnitellut radan. jossa koeteltiin monia osaamisalueita agilityssä. 

Testattiin ohjaajan kykyä suunnitella omat ohjaustapansa, niin että koiran kulkema linja olisi mahdollisimman lyhyt mutta myös sujuva, tarkoituksena siis mahdollisimman nopea suoritus. Lisäksi testattiin koiran estevarmuutta, esimerkiksi kontakti-putkierottelua (ratapiirroksesta poiketen, putkien päät olivat aivan kiinni puomi alastulosssa ja vielä hieman ulkonevat eli puomi oli todella "piilossa"), sekä koiran kykyä suorittaa puomi loppuun asti ohjaajan sijoittumisesta huolimatta. Lisäksi kepit loppuivat aivan seinään ja keppien ja seinän välissä oli vielä putki, joten putken ja keppien päättymisen välille ei jäänyt kuin n. puoli metriä. Tarkoituksena oli tehdä todella vaikea pujotteluharjoitus, jota ei varmasti ihan juuri tälläisenä tule kisoissa vastaan, mutta niin että kepit päättyy lähelle seinää saattaa tulla kisoissakin. 

Alkuhypyt 1-4 pystyi ohjaamaan kahdella tavalla. Oma sunnitelmani oli olla hypyn 3 kohdalla rintamasuunta puomia kohden ja lähdöstä kutsun jälkeen tyrkätä omalla liikkellä koira hypyn 2 yli ja samalla kääntää rintamasuunta A:ta kohden. Toinen vaihtoehtoinen tapa oli jäädä hyppyjen vasemmalle puolelle ja tehdä edessäleikkaus hypyn 3 kohdalla. Meillä oli ykkösvaihtoehtona ensimmäisenä kirjoittamani, mutta olin rintamasuunnan käännössä koko ajan myöhässä, joten Nelli meni toistuvasti puomille. Myös toisella tavalla tehtynä jouduin kakkoshypyn jälkeen voimakkasti kutsumaan Nelliä ennen hypylla 3 edessäleikkausta ja pitämään katseen A:lle, jotta koira tietäisi minne mennä. Tämä oli meille ehdottomasti vaikein kohta koko radalla.

Tämän jälkeen lähetin Nellin aika kaukaa hypyn 6 takaakiertoon, sillä Nelli irtoaa takaakiertoihin todella hyvin, kun vaan linjaan lähetyksen kohti siivekettä. Hypylle 8 tein välistävedon, jossa vaihdoin kättä kesken niin, että "heitin" koiran oikealla eli koiranpuoleisella kädellä hypyn yli. Tässä vaiheessa Nina sanoi, että kun koiralle on merkattu este ja viimeistään kun se lähtee ponnistamaan, lähdetään liikkumaan kohti seuraavaa estettä eli tässä olin aluksi liian kauan varmistelemassa.

Putkeen ohjauksessa ei ollut ongelmia ja 10 esteelle tein jaakotuksen. Tämän jälkeen meillä kontakti-putki erottelu menee sanallisesti, mutta myös ohjauksellisisilla eroilla. Putkeen saatan aina kontaktin lähellä koiran kädellä, kun taas kontaktille mennessä annan kontaktiesteen käskyn ja lähden voimakkaasti etenemään. Nellillä ei ollut ongelmia tässä erottelussa, mutta ryhmässä koettiin kohta vaikeaksi, joten tälläistä erottelutreeniä kannattaa tehdä aika-ajoin, jotta homma pysyy koiran muistissa.

Jouduin saattamaan Nellin puomin kontaktille asti mutta sain Nellin hypyn 13 takaakiertoon juoksemalla kohti oikeaa siivekettä ja onneksi Nelli irtoaa noihin takaakiertoihin niin hyvin. Putkeen 14 ohjasin pakkovalssilla mutta tässä piti muistaa pitää ääntä kun koira on putkessa, jotta koira kääntyy tiukasti vasemmalle putkesta ulostullessaan. Putkeen 15 ohjauskin oli mulle alkuun vaan sellainen sinne päin huitaisu, kun luotin että kyllä se Nelli sinne putkeen menee. Nina kuitenkin muistutti, että kohta pitää ohjata, eikä vaan olettaa. Eli oma rintamasuunta putkea kohti lähetyksessä. Sitten vaan juostiin, kunnes ennen hyppyä ennakoivalla valssilla tai suhisemalla jarruttamalla (mitä itse tein) saatiin koira kääntymään tiukasti valmiiksi kepeille lähetykseen. 

Keppien sisäänmenosta Nina sanoi, että joko koira lähetetään kepeille tai sitten se viedään sinne kunnolla, ei mitään siltä väliltä suorituksia. Tämä on koirallekin reilumpaa, kun sisäänmeno on aina samanlainen oli se sitten mistä kulmasta hyvänsä. 

Kepit itsessään olivat tosiaan haastavat, koska päättyivät lähes kiinni putkeen ja seinään. Nellikin pari kertaa jätti viimeisen välin pujottelematta, mutta kun pysyin rinnalla ja kannustin ja pidin itse liikkettä yllä (melkein paikallaan tepsuttelemalla, mutta kuitenkin liikkettä yllä pysähtymisen sijaan) sain Nellin pujottelemaan loppuun. Se mikä, oli jatkon kannalta haastavaa oli juuri se että kepeillä piti pysyä niin pitkään mukana. Pujotteleluvarmemmalle koiralle olisi itse voinut lähteä kepeille lähetyksen jälkeen liikkumaan löyhässä kulmassa esteen 20 taakse, koiran pujotellessa loppuun olisi antanut lopunohjaukselle huomattavasti enemmän pelivaraa. Mutta tässä vaiheessa meillä tuollainen ei onnistu, mutta laitetaan tavoitelistalle, että joskus vielä onnistuu. Itse tarkoitus oli tehdä edessäleikkaus keppien jälkeen ja tyrkätä sitten takaakiertoon hypylle 21. Kerran onnistuin mutta kaksi kertaa edessäleikkaukseni oli sekunnin liian myöhässä, eikä katse pysynyt koirassa ja homma levisi käsiin. Mutta kerran onnistuttiin!

Kaiken kaikkiaan treenit olivat mielestäni todellä hyvät ja haastoivat ohjaajia miettimään omaa ohjaustaan sekä myös sitä mikä todella on koiran estevarmuus. Vaikka meillä alku meni päin seiniä ja välissäkin oli hankaluuksia, niin fiilis treenien jälkeen oli enemmän kuin positiivinen. Nina osasi todella hyvin katsoa miten ohjasit, miten koira reagoi ohjaukseen, sekä suositteli kotiläksyjä jos huomasi, että joku homma ei toiminut ollenkaan. Me saatiin kotiläksyksi irtoamisen vastakohta eli tiukasti käteen tuleminen esim. käännöksissä. Tällä hetkellä Nelli ei tule lähelle jos ohjaava käteni on lähellä, joten tätä pitää nyt treenata.

Mutta kaiken kaikkiaan omasta mielestäni parhaat treenit vähään aikaan, oli enemmän kuin iloisesti yllättynyt tästä uudesta kouluttajatuttavuudesta! :)

Niinun treenit 12.11

Käytiin taas parin kuukauden jäljeen Niinun treeneissä. Rata oli sopivan haastava ja hyvin kokeilemaan tekemään erilaisia ohjausvaihtoehtoja. Alussa mietittin hypyn siivekkeiden kierrättämisen välillä sitä, että mikä on nopein vs. miltä saa parhaan linjan seuraavalle A-esteelle. Pyöräyttämällä kauemman siivekkeen ympäri oli selvästi parempi ja tein se jaakottamalla.

Tämän jälkeen oli A-esteen jälkeen kaksi hyppyä rinnakkain, joista koira kierrätettiin kauemman ympäri takaa. Oli tärkeää saaada koira mukaan A-esteeltä, sekä olla kuitenkin ajoissa takaakierto-sokkarissa, jotta käännöksestä ei tuulisi niin laaja mikä se meilllä oli ainakin ensimmäisessä toistossa.

Muuten rata jatkon kautta eteni hyvin, Nelli eteni hyvin, edessäleikkaukset ja valssi putkeen toimi hyvin, sekä myös kepit olivat hyvät. Tämän jälkeen tuli hyppy ja pussi. Kun näistä oli selvitty, niin ensimmäisessä vedossa  tein saksalaisen ja takaaleikkauksia seuraaville hypyille ja ne eivät olleet ollenkaan hyvä vaihtoehto. Toisessa versioissa tein saksalaisen ja yhden takaaleikkauksen mutta sen jälkeen edessäleikkauksen. Tämäkään ohjausvaihtoehtikombimaatio, sillä edessäleikkaamalla Nellin linja valui.

Niinun idea oli tehdä tälle pätkälle saksalainen/pakkovalssi (jolla sain enemmään etumatkaa, jolla seuraava valssi olisi ajoissa). Parhaiten toimi pakkovalssi-jaakotus ja sitten kaksi valssia. Onnistuin paremmin ensimmäisessä valssissa kuin toisessa, mutta tälläisiä kohtia täytyy ehdottomasti treenata.

Niinu sanoi, että minun pitää kiinnittää huomioita omaan liikkumiseen ja rytmittämiseen. Nyt liikun tasaisesti kuin "kameli" :), kun sen sijaan pitäisi opetella kiihdyttämään ja jarruttamaan oikeissa kohdissa, jolloin omalla vauhdin kiihdytyksellä saisin Nelliinkiin enemmän vauhtia. Muuten Nelli sai kehuja mm. estevarmuudestaan ja - hakuisuudestaan :)

Jennan treenit 6.11

Jenna Caloander oli vetämässä Huipputehisläisille treenejä, jonne pääsimme paikkaamaan poissaolevaa koirakkoa. Radalla oli teemana vauhti ja tarkoituksena oli ohjata koiraa, sitten että pidetään yllä maksimaalista vauhtia ja pyritään välttämään mm. varmistelua ja pienessä tilassa tapahtuvaa pyöritystä.

Alussa tyrkkäsin Nellin muurilla takaakiertoon, josta lähetys hypylle 3 ja siiitä putkeen. Itse tein putken edessä edessäleikkauksen ja lähetin Nellin heti kun se tuli putkesta hypylle 5 ja lähdin liikkumaan kohti hyppyjä 6, 7 ja 8. Pyrin lähettämään Nelli takaakiertoon hypylle 8 mahdollisimman kaukaa. 

Hypyn 9 tein kahdella tapaa, joko ohjaamalla kauemman siivekkeen ympäri. Jenna kuitenkin tekemään hypylle 8 peruskäännöksen ja pitämään vasemman käden alhaalla merkkinä ja samalla etemään esteen 9 taakse pakkovalssi-jaakotukseen. Kellotimme näitä kahta ohjaustapaa ja jälkimmäinen oli 0,4s nopeampi ja olisi varmasti ollut vieläkin nopeampi, jos olisin itse liikkunut ripeämmin esteen 9 taakse. Nyt tämä ohjaus tuntui vielä epävarmalta, mikä näkyi varmasti ajassa. Tämän jälkeen edettiin suoraan ja Nelli kääntyi suorasta putkesta nro 12 tosi hyvin ja tiukasti. Tämän jälkeen pakkovalssilla putkeen, siitä ohjaus toiseen putkeen ja sen jälkeen pystyin taas lähettämään Nellin hypyn 15 takaakiertoon tosi kaukaa. Yritin vekata hypylle 16, jotta saisin tiukemman linjan putkeen 17. Tämän jälkeen Jennalla oli keppien jälkeen kaksi ohjausvaihtoehtoa, joita kellotettiin. Toisessa vedätin kepeillä ja vein putkeen 19 kierrättämällä putken edestä. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä keppien päähän valssi ja siitä lähettää pimeään putkikulmaan. Meillä toi ensimmäinen vaihtoehto oli nopeampi.

HSKH:n kisat 3.11

Kolme mahdollisuutta heti aamusta, kolme "epäonnistumista" ;)

Ensimmäinen rata todella hyvä, nopea ja tarkka. Mun moka joka ei näy videolla on se, että alussa koira meni kolmen esteen jälkeen putkeen ja mä en liikkunut tarpeeksi nopeasti pois putken ulostulosuulta ja Nelli törmäsi mun jalkohin, josta 5vp kosketuksesta. Muuten rata todella hyvä, etenemä jotain 4,05, joten todella tyytyväinen olin rataan (paitsi omaan mokaani).

Radalla 2, pystyin jättämään Nellin lähdössä kauas ja olin kolmoskypyn kohdalla ohjaamassa, joten sain Nellille maksmaalisen vauhdin, kun se tuli mua kohden. Rata oli todella hyvä, Nelli liikkui tosi hyvin, todella hyvä kepeille haku, nopeat kepit ja välistäveto meni myös hyvin. A:n jälkeen mun piti tehdä valssi, joka oli myöhässä ja jotenkin huitaisin Nellin mun takana olevaan putkeen, josta HYL. Loppurata sujui hyvin, ainoastaan puomin jälkeinen hyppy jäi tekemättä, kun oma ohjaus oli jo hävinnyt ja Nelli irtoaa suoran viimeiselle hyopylle.

Viimeisellä radalla huomasin jo, että keinun jälkeinen takaakierto on meille hankala, sillä keinun jälkeen oli hyppy. En saanut Nelliä mukaan ja haltuun keinulta ja siksi Nelli ampui suoraan edessä olevalle hypylle. Nyt minulla on treenisuunnitelma, jolla saan Nellin mukaan lähellä oleviin takaakiertoihin sekä vastaavasti irtoamaan tarvittaessa takakiertoon kauempaa (esim. suora, jonka päässä takaakierto)..
Muuten rata oli todella hyvä, mahtava lähtökäyttäytyminen (pystyin menemään kutsumaan lähes puomin alastulolle kutsumaan), hieno edessäleikkaus, hyvä kepeillehaku ja nopeat kepit. varmat kontakit, hyvä linjaus ja käännös viimeiseen putkeen ja hyvä eteneminen loppusuoralla.

Kaiken kaikkiaan parhaat kisat meille vähään aikaan, vaikka yhtään nollaa ei saatu aikaan :)

Tässä video:

Sari Vähäniitty piti meille taas tehistreenit, joissa ei päästy helpolla :)  Meille alun neloshypyn niisto oli jostain syystä tosi vaikea. Neli tuli ainakin 6 kertaa hypyn väärältä puolelta vaikka lopussa seisoin sen ponnituspaikan kohdalla, niin se tunki mun jalkojen välistä :D Lopulta päästiin yhteisymmärrykseen siitä kummalta puolelta hyppy mennään. Joka tapauksessa en päässyt niin paljon edelle, että olisin voinut tehdä edessä leikkauksen 5-6 väliin, joten tein takaaleikkauksen mikä toimi myös hyvin. 

A-esteen jälkeen jarrutin liikkeellä Nellin menoa, jotta sain sen mukaan sylkkäriin hypylle 9 ja siitä lähetys putkeen joko poispäinkäännöksellä tai suoraan vaan lähettämällä. Kun Nelli oli lukinnut putken, niin lähdin heti liikkumaan renkan ja hypyn 12 suuntaan. Jotta koiran sai kääntymään hypyltä 12 tiukasti keinulle.  kokoamalla omaa liikettä ja tekemällä ennakoivan valssin, Nelli kääntyi nätisti ja pienesti hypyllä. 

Keinulla joudun olemaan loppuun asti Nellin kanssa ja sitten låhetin Nellin muurille ja hypylle 15 ja siellä yllättäen Nelli pyörähti pienesti lähemmän siivekkkeen ympäri. 

A-esteeltä kepeille ei ollut ongelmia ja pysyttelelin keppien vieressä kun osa hakeutui hypyn 20 taakse. Meillä toimi parhaiten se, että pidin koko pujottelun ajan pientä vauhtia ja otin sitten osittain vastaisella kädellä Nellin haltuun keppien jälkeen, jotta se ei hypännyt hyppyä 17. Nyt tein takaakierto-päällejuoksun hypylle 20. Hypyn 21 tein lähettällä vaan ja siitä poispäinkäännöksellä putkeen 22. 

Putken jälkeen pyrin Sarin ohjeen mukaan juokseman "koiran linjaa mukaillen "hypyille 24 ja 25, kuitenkin samalla oma rytmitystä säätelemällä, niin että muurille viskileikkausmuurille onnistui ja sehän meni! Lopussa ei sen jälkeen ollut ongelmaa. Lähinnä treeneistä jäi mieleen ja mietittäväksi oman liikkeen rytmitys ja liikkeen suunta. Milloin kiihdyttää, milloin jarruttaa ja miten suunnata omaa juoksulinjaa. 

x

KAT:n kisat 20.10

Kolme starttia Hyvinkään hallissa tuomarina Henri Luomala. Ensimmäinen rata oli sellainen, että sanoin  ruoskivani itseni jos en onnistu siitä nollaa samaan eli sitä ruoskintaa odotellessa..:D
Linkki rataan tässä: http://henluo.kuvat.fi/kuvat/Agility+Courses+2012/Keravan+Agility+Team+20-21.10.2012/Mini+3lk+A-kisa+agi.pdf
Rata oli muuuten todella helppo, ainoa kohta mitå pohdin oli putken 14 jälkeen kepeillevienti. Aiemmin radalla oltiin menty keinulle ja mä jotenkin sain päähäni mielikuvan, että Nelli (vaikka "inhoaa" keinua) menee keppien sijaan keinulle. Joten putken jälkeen vedin Nelliä vastaisella keinun ohi ja sitten ojensin ohjaavan käden kepeille, kun oltiin päästy keinun ohi mutta.Nelli teki tässsä vaiheessa tiukan käännöksen keinulle!!!
Jälkiviisaana olisi pitänyt vaan heti kun koira tulee putkesta, niin lähettää se kepeille hokemalla vaikka usemmman kerran, että kepit kepit.

Toinen rata oli myös helpohko.Tässä rata:
http://henluo.kuvat.fi/kuvat/Agility+Courses+2012/Keravan+Agility+Team+20-21.10.2012/Mini+3lk+C-kisa+agi.pdf
Onneksi tajusin, että hypyn 7 jälkeen koiralla on suora linja A:n viereiseen putkeen ja siksi päädyin rataantumisen jälkeen tekemään A:lle takaaleikkauksen, jolla blokkasin sen väärän putken. Muuten rata meni ihan ok, putken jälkeinen hypyn takaakierto ennen puomia valui tosi pitkäksi mutta isoin ongelma oli keinun jälkeinen loppusuora. Joudun tässä vaiheessa olemaan Nellin kanssa keinulla sen rinnalla loppuun asti, mikä johti siihen, että loput hypyt kalastelin käsiä heiluttamalla tuurilla niin, että saavutettiin nolla radalta, sijoituksella 3/33, etenemä 3,84m/s.

Viimeinen rata oli hyppäri ja koska meillä on jo hyppäreiltä kaksi nollaa SM-kisoja ajatellen, niin ajattelin ottaa radan siltä kannalta, että kokeilen erilaisia ohjausmenetelmiä, joita en yleensä käytä kun ei tarvitse ns. varmistella ;) http://henluo.kuvat.fi/kuvat/Agility+Courses+2012/Keravan+Agility+Team+20-21.10.2012/Mini-Maxi+3lk+B-kisa+hyppy.pdf
Radalla oli tosi monta takaakiertoa ja olin ajatellut tekeväni edessäleikkauksen hypyn 9 ja pituuden väliin. Vaikka kierrätin Nellin hypylla 8 kauemman siivekkeen ympäri, niin edessäleikkaukseen en ehtinyt. Joten tein sitten takaaleikkauksen pituuden jälkeen. Hypyt 13 ja 14 olivat haastavia tai kaikkia erilaisia variaatiota, nähtiin noille hypyille tehtävän. Itse tein pakkovalssin hypylle 13 ja saksalaisen hypylle 14, mutta kuten ajattelinkin, niin Nelli ei osaa tulla tiukasti mukaan saksalaisessa vaan irtosi hypylle 2, josta siis HYL.

Nyt vaan tehotreeniin käden etäisyyden suhde siihen kuinka kauas "saa" lähteä. Tämä sama ongelma on myös takaakierroissa, eli nämä treent ovat nyt vapaatreenilistan ensimmäisenä!

Tässä video kisoista: