perjantai 20. heinäkuuta 2012

Taustaa ja esittely meistä

Se mikä jäi kirjoittamatta on meidän tausta eli voisin tähän kertoa vähän minun ja Nellin taipaleesta ja siitä miten on päästy siihen pisteeseen missä nyt ollaan. Agilityyn tutustuin vanhemman koirani Annin kanssa vuonna 2009, mutta sillä ei ollut ollenkaan sellaisia ominaisuuksia mitä lajissa olisi tarvittu. Se teki jos huvitti, tai jos palkka oli tarpeeksi hyvä mutta silti omaan tyyppilliseen tapaansa verkkaisesti. Siihen aikaan kun Annin kanssa agilityä harrastelin, niin se oli vielä sellaista puuhastelua ja oikeastaan vasta kun Nellin kanssa pääsin todella pätevälle kouluttajalle alkeisoppiin, kipinä lajiin syntyi ja oikeanlainen lajinmukainen treenaus saattoi alkaa. Nelli tulikin minulle ensisijaisesti harrastuskoiraksi nimenomaan agilityyn ja pentuna panostin sen kanssa mm. kovasti sen syttymistä saalisleikkiin, joka on ollut todella hyödyllistä myöhemmin, sillä Nelli palkkautuu todella hyvin lelulla, pitää lelun perässä juoksemisesta ja sen retuuttamisesta.

Talven 2010-2011 aikana opettelimme kaikkea agilityn perusasioista kuten estehakuisuutta tekemällä lukuisia estesuoria, joissa päässä oli target. Harjoittelimme ohjaavaan käden seuraamista, erilaisten esineiden ja mm. puiden kiertämisiä.  Lisäksi opettelimme operantisti kouluttamalla kontaktien 2on-2off-asennon löytymistä ohjaajan paikasta riippumatta. Panostimme paljon myös koiran irtoamisharjoituksiin mm. putkiin. Teimme myös ohjaustekniikoiden alkeita, kuten erilaisten valssien opettelua. Keppejä aloin itse opettaa verkkojen ja ohjureiden avulla keväällä 2011 ja Nelli sai todella nopeasti ideasta kiinni ja aika pian sain alkaa poistella ohjureita.
Toukokuussa 2011 Nelli täytti 15kk ja saimme osallistua möllikisoihin. Nelli osoittautui jo siellä nopeaksi ja hyvin ohjattavaksi koiraksi, ja saavutimme useita möllikisavoittoja kevään ja kesän aikana.

Syksyllä 2011 18.9 oli meidän ensimmäinen starttimme 1:lk:ssa, silloin tuloksena ensimmäiseltä radalta 5 mutta toiselta saimme jo ensimmäisen LUVA:n. Nelli starttasi 1.lk:ssa yhteensä vain 5 starttia ja sen jälkeen oli 3 LUVA:a kasassa ja nousimme 2.lk:aan 15.10.2011 Jyväskylässä Johanna Nybergin radalla.
Myöskään 2.lk:ssa emme viihtyneet kauan, Nelli keräsi luokanvaihtoon oikeuttavat LUVA:t viidellä startilla ja sen viimeisen LUVA:n ja samalla SERT:n siirtyä 3. lk:aan tuli 4.2.2012 taas Johanna Nybergin radalta.

Kolmosluokassa olemme kisanneet nyt 22 starttia, joista 8 on ollut nollatulosta (niistä 2 tuplanollaa), 3 kpl 5 virhepisteen tuloksia ja loput hyllyjä. Kolmosissa kisaamassa ollessamme olemme saavuttaneet 2 kappaletta SERT-A: ta, jotka ovat tulleet 14.4.12 Riihimäeltä Andreas Silfverbergin radalta sekä 28.4.12 Liedosta Salme Mujusen radalta. Saimme siis kevään aikana SM-kisoihin vaadittavat nollat kasaan ja olimmekin kyseisissä kisoissa sekä yksilöradalla, että HSKH:n joukkueessa. Valitettavasti yhden huonon valssin vuoksi hyllytimme joukkueradan ja yksilöradalla myös epäonnistunut valssi heitti koiran esteen väärältä puolelta hyppyyn. Mutta runsaasti kokemusta saatiin isoista kisoista ja hirmuisen kiva viikonloppu oli seurakaverien kanssa viettää agilityn merkeissä.

Heti SM-kisojen jälkeen oli seuramme agilityn Tehoryhmän valintatilaisuus, jossa kävimme Nellin kanssa näyttämässä osaaamistamme. Aivan kympin suorituksia ratamme eivät olleet mutta aika lähellä nykyistä tasoamme, joten olin tyytyväinen kotiinlähtiessä. Muutama päivä sitten saimme tulokset valinnoista ja meidät valittiin Haastajatehikseen, joka erooa toisesta muodostetusta Tehoryhmästä Huipputehiksestä näin:  Huipputehis:ylläpitää kansalliselle huipputasolla jo kilpailevien koirakoiden osaamista. Haastajatehis tukee uusien potentiaalisten koirakoiden nousua kansallisesti huipputasolle. 


Se mitä voisin vielä Nellistä kirjoittaa, on se vahvuudet ja heikkoudet. Nelli on kohtuullisen ohjaajapehmeä, mikä tekee siitä helposti ohjattavan koiran, se lukee hyvin ohjausta, se on suoritusvarma silloin kun oma ohjaukseni on kasassa, teknisesti taitava, irtoaa kohtalaisen hyvin (varsinkin sivusuunnassa). Nelli sopeutuu uusiin tilanteisiin, uusiin ihmisiin, paikkoihin, ihmispaljouteen, meteliin, eikä stressaannu erilaisissa kisaympäristöissä. Sillä on korkea saalisvietti, mitä voi hyödyntää palkkauksessa, lisäksi se palkkaantuu hyvin myös nameilla. Nellillä on hyvä hyppytekniikka ja se ei koskaan tiputa rimoja. Kepit se hakee itsenäisesti erilaisista kulmista ja kestää kohtuullisen hyvin minun sivu- ja eteenirtoamisen. 


Se mikä on Nellin heikkous on sen pehmeys, se muistaa ikävät kokemukset pitkään. mm. yksikin huono kokemus keinulla, vie meidän keinuosaamista taas monta askelta taaksepäin. Lisäksi sen vauhti vaihtelee ajoittain (tyypillinen tuulella käyvä narttu...) ja ajoittain se on vielä epävarma osittain varmasti nuoruutensa vuoksi mm.irtoamaan riittävästi. Lisäksi puominkontakti on nyt vaiheessa, samoin keinu vaatii jatkuvaa lisävahvistusta. 


Nellin kisatulokset: http://www.agi.fi/ranking/koirakko/ELINA%20SUORANTA/NELLI
Nelli KoiraNetissä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI19571%2F10&R=172.31


Mutta tässä meidän tarina tähän asti ja nyt tästä eteenpäin meidän menoa voi lukea tästä blogista :)

2 kommenttia:

  1. Kiva, että teilläkin on nyt blogi! Täytyypä vierailla täällä useamminkin. :) Lisään sut tonne mun blogiluetteloon, eihän haittaa? :)

    VastaaPoista
  2. Juu, vihdoin sain aikaseksi tehdä ja nyt kun päästiin tuohon Tehoryhmään, niin kyllä kannattaa pitää jonkinnäköistä "päiväkirjaa" treeneistä, jotta treenaamista on helpompi seurata ja sekä kun pyrin kuvaamaan myös treenit aina mahdollisuuksien mukaan, niin sekin hyödyttää oppimisen kannalta :) Ja lisää vaan blogiluetteloosi ihan vapaasti :)

    VastaaPoista