Nina Frantsin treenit 27.11

Tällä kertaa meille tulikin ainakin minulle ihan uusi kouluttajatuttavuus: Nina Frantsi. Nina oli jo etukäteen halunnut meidän kirjoittavan itsestään ja koirastaan vahvuuksia ja heikkouksia, eli niitä kehittämiskohteita. Hän antoi meille myös luettavaksi pienen kirjasen, missä hän kertoi omasta koulutusperiaatteistaan, joten treenien jälkeen saatiin vielä kotiin luettavaksi opiskeltavaa. Osittain näiden meidän kirjoitusten sekä oman koulutusideologiansa perusteella hän oli suunnitellut radan. jossa koeteltiin monia osaamisalueita agilityssä. 

Testattiin ohjaajan kykyä suunnitella omat ohjaustapansa, niin että koiran kulkema linja olisi mahdollisimman lyhyt mutta myös sujuva, tarkoituksena siis mahdollisimman nopea suoritus. Lisäksi testattiin koiran estevarmuutta, esimerkiksi kontakti-putkierottelua (ratapiirroksesta poiketen, putkien päät olivat aivan kiinni puomi alastulosssa ja vielä hieman ulkonevat eli puomi oli todella "piilossa"), sekä koiran kykyä suorittaa puomi loppuun asti ohjaajan sijoittumisesta huolimatta. Lisäksi kepit loppuivat aivan seinään ja keppien ja seinän välissä oli vielä putki, joten putken ja keppien päättymisen välille ei jäänyt kuin n. puoli metriä. Tarkoituksena oli tehdä todella vaikea pujotteluharjoitus, jota ei varmasti ihan juuri tälläisenä tule kisoissa vastaan, mutta niin että kepit päättyy lähelle seinää saattaa tulla kisoissakin. 

Alkuhypyt 1-4 pystyi ohjaamaan kahdella tavalla. Oma sunnitelmani oli olla hypyn 3 kohdalla rintamasuunta puomia kohden ja lähdöstä kutsun jälkeen tyrkätä omalla liikkellä koira hypyn 2 yli ja samalla kääntää rintamasuunta A:ta kohden. Toinen vaihtoehtoinen tapa oli jäädä hyppyjen vasemmalle puolelle ja tehdä edessäleikkaus hypyn 3 kohdalla. Meillä oli ykkösvaihtoehtona ensimmäisenä kirjoittamani, mutta olin rintamasuunnan käännössä koko ajan myöhässä, joten Nelli meni toistuvasti puomille. Myös toisella tavalla tehtynä jouduin kakkoshypyn jälkeen voimakkasti kutsumaan Nelliä ennen hypylla 3 edessäleikkausta ja pitämään katseen A:lle, jotta koira tietäisi minne mennä. Tämä oli meille ehdottomasti vaikein kohta koko radalla.

Tämän jälkeen lähetin Nellin aika kaukaa hypyn 6 takaakiertoon, sillä Nelli irtoaa takaakiertoihin todella hyvin, kun vaan linjaan lähetyksen kohti siivekettä. Hypylle 8 tein välistävedon, jossa vaihdoin kättä kesken niin, että "heitin" koiran oikealla eli koiranpuoleisella kädellä hypyn yli. Tässä vaiheessa Nina sanoi, että kun koiralle on merkattu este ja viimeistään kun se lähtee ponnistamaan, lähdetään liikkumaan kohti seuraavaa estettä eli tässä olin aluksi liian kauan varmistelemassa.

Putkeen ohjauksessa ei ollut ongelmia ja 10 esteelle tein jaakotuksen. Tämän jälkeen meillä kontakti-putki erottelu menee sanallisesti, mutta myös ohjauksellisisilla eroilla. Putkeen saatan aina kontaktin lähellä koiran kädellä, kun taas kontaktille mennessä annan kontaktiesteen käskyn ja lähden voimakkaasti etenemään. Nellillä ei ollut ongelmia tässä erottelussa, mutta ryhmässä koettiin kohta vaikeaksi, joten tälläistä erottelutreeniä kannattaa tehdä aika-ajoin, jotta homma pysyy koiran muistissa.

Jouduin saattamaan Nellin puomin kontaktille asti mutta sain Nellin hypyn 13 takaakiertoon juoksemalla kohti oikeaa siivekettä ja onneksi Nelli irtoaa noihin takaakiertoihin niin hyvin. Putkeen 14 ohjasin pakkovalssilla mutta tässä piti muistaa pitää ääntä kun koira on putkessa, jotta koira kääntyy tiukasti vasemmalle putkesta ulostullessaan. Putkeen 15 ohjauskin oli mulle alkuun vaan sellainen sinne päin huitaisu, kun luotin että kyllä se Nelli sinne putkeen menee. Nina kuitenkin muistutti, että kohta pitää ohjata, eikä vaan olettaa. Eli oma rintamasuunta putkea kohti lähetyksessä. Sitten vaan juostiin, kunnes ennen hyppyä ennakoivalla valssilla tai suhisemalla jarruttamalla (mitä itse tein) saatiin koira kääntymään tiukasti valmiiksi kepeille lähetykseen. 

Keppien sisäänmenosta Nina sanoi, että joko koira lähetetään kepeille tai sitten se viedään sinne kunnolla, ei mitään siltä väliltä suorituksia. Tämä on koirallekin reilumpaa, kun sisäänmeno on aina samanlainen oli se sitten mistä kulmasta hyvänsä. 

Kepit itsessään olivat tosiaan haastavat, koska päättyivät lähes kiinni putkeen ja seinään. Nellikin pari kertaa jätti viimeisen välin pujottelematta, mutta kun pysyin rinnalla ja kannustin ja pidin itse liikkettä yllä (melkein paikallaan tepsuttelemalla, mutta kuitenkin liikkettä yllä pysähtymisen sijaan) sain Nellin pujottelemaan loppuun. Se mikä, oli jatkon kannalta haastavaa oli juuri se että kepeillä piti pysyä niin pitkään mukana. Pujotteleluvarmemmalle koiralle olisi itse voinut lähteä kepeille lähetyksen jälkeen liikkumaan löyhässä kulmassa esteen 20 taakse, koiran pujotellessa loppuun olisi antanut lopunohjaukselle huomattavasti enemmän pelivaraa. Mutta tässä vaiheessa meillä tuollainen ei onnistu, mutta laitetaan tavoitelistalle, että joskus vielä onnistuu. Itse tarkoitus oli tehdä edessäleikkaus keppien jälkeen ja tyrkätä sitten takaakiertoon hypylle 21. Kerran onnistuin mutta kaksi kertaa edessäleikkaukseni oli sekunnin liian myöhässä, eikä katse pysynyt koirassa ja homma levisi käsiin. Mutta kerran onnistuttiin!

Kaiken kaikkiaan treenit olivat mielestäni todellä hyvät ja haastoivat ohjaajia miettimään omaa ohjaustaan sekä myös sitä mikä todella on koiran estevarmuus. Vaikka meillä alku meni päin seiniä ja välissäkin oli hankaluuksia, niin fiilis treenien jälkeen oli enemmän kuin positiivinen. Nina osasi todella hyvin katsoa miten ohjasit, miten koira reagoi ohjaukseen, sekä suositteli kotiläksyjä jos huomasi, että joku homma ei toiminut ollenkaan. Me saatiin kotiläksyksi irtoamisen vastakohta eli tiukasti käteen tuleminen esim. käännöksissä. Tällä hetkellä Nelli ei tule lähelle jos ohjaava käteni on lähellä, joten tätä pitää nyt treenata.

Mutta kaiken kaikkiaan omasta mielestäni parhaat treenit vähään aikaan, oli enemmän kuin iloisesti yllättynyt tästä uudesta kouluttajatuttavuudesta! :)

Niinun treenit 12.11

Käytiin taas parin kuukauden jäljeen Niinun treeneissä. Rata oli sopivan haastava ja hyvin kokeilemaan tekemään erilaisia ohjausvaihtoehtoja. Alussa mietittin hypyn siivekkeiden kierrättämisen välillä sitä, että mikä on nopein vs. miltä saa parhaan linjan seuraavalle A-esteelle. Pyöräyttämällä kauemman siivekkeen ympäri oli selvästi parempi ja tein se jaakottamalla.

Tämän jälkeen oli A-esteen jälkeen kaksi hyppyä rinnakkain, joista koira kierrätettiin kauemman ympäri takaa. Oli tärkeää saaada koira mukaan A-esteeltä, sekä olla kuitenkin ajoissa takaakierto-sokkarissa, jotta käännöksestä ei tuulisi niin laaja mikä se meilllä oli ainakin ensimmäisessä toistossa.

Muuten rata jatkon kautta eteni hyvin, Nelli eteni hyvin, edessäleikkaukset ja valssi putkeen toimi hyvin, sekä myös kepit olivat hyvät. Tämän jälkeen tuli hyppy ja pussi. Kun näistä oli selvitty, niin ensimmäisessä vedossa  tein saksalaisen ja takaaleikkauksia seuraaville hypyille ja ne eivät olleet ollenkaan hyvä vaihtoehto. Toisessa versioissa tein saksalaisen ja yhden takaaleikkauksen mutta sen jälkeen edessäleikkauksen. Tämäkään ohjausvaihtoehtikombimaatio, sillä edessäleikkaamalla Nellin linja valui.

Niinun idea oli tehdä tälle pätkälle saksalainen/pakkovalssi (jolla sain enemmään etumatkaa, jolla seuraava valssi olisi ajoissa). Parhaiten toimi pakkovalssi-jaakotus ja sitten kaksi valssia. Onnistuin paremmin ensimmäisessä valssissa kuin toisessa, mutta tälläisiä kohtia täytyy ehdottomasti treenata.

Niinu sanoi, että minun pitää kiinnittää huomioita omaan liikkumiseen ja rytmittämiseen. Nyt liikun tasaisesti kuin "kameli" :), kun sen sijaan pitäisi opetella kiihdyttämään ja jarruttamaan oikeissa kohdissa, jolloin omalla vauhdin kiihdytyksellä saisin Nelliinkiin enemmän vauhtia. Muuten Nelli sai kehuja mm. estevarmuudestaan ja - hakuisuudestaan :)

Jennan treenit 6.11

Jenna Caloander oli vetämässä Huipputehisläisille treenejä, jonne pääsimme paikkaamaan poissaolevaa koirakkoa. Radalla oli teemana vauhti ja tarkoituksena oli ohjata koiraa, sitten että pidetään yllä maksimaalista vauhtia ja pyritään välttämään mm. varmistelua ja pienessä tilassa tapahtuvaa pyöritystä.

Alussa tyrkkäsin Nellin muurilla takaakiertoon, josta lähetys hypylle 3 ja siiitä putkeen. Itse tein putken edessä edessäleikkauksen ja lähetin Nellin heti kun se tuli putkesta hypylle 5 ja lähdin liikkumaan kohti hyppyjä 6, 7 ja 8. Pyrin lähettämään Nelli takaakiertoon hypylle 8 mahdollisimman kaukaa. 

Hypyn 9 tein kahdella tapaa, joko ohjaamalla kauemman siivekkeen ympäri. Jenna kuitenkin tekemään hypylle 8 peruskäännöksen ja pitämään vasemman käden alhaalla merkkinä ja samalla etemään esteen 9 taakse pakkovalssi-jaakotukseen. Kellotimme näitä kahta ohjaustapaa ja jälkimmäinen oli 0,4s nopeampi ja olisi varmasti ollut vieläkin nopeampi, jos olisin itse liikkunut ripeämmin esteen 9 taakse. Nyt tämä ohjaus tuntui vielä epävarmalta, mikä näkyi varmasti ajassa. Tämän jälkeen edettiin suoraan ja Nelli kääntyi suorasta putkesta nro 12 tosi hyvin ja tiukasti. Tämän jälkeen pakkovalssilla putkeen, siitä ohjaus toiseen putkeen ja sen jälkeen pystyin taas lähettämään Nellin hypyn 15 takaakiertoon tosi kaukaa. Yritin vekata hypylle 16, jotta saisin tiukemman linjan putkeen 17. Tämän jälkeen Jennalla oli keppien jälkeen kaksi ohjausvaihtoehtoa, joita kellotettiin. Toisessa vedätin kepeillä ja vein putkeen 19 kierrättämällä putken edestä. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä keppien päähän valssi ja siitä lähettää pimeään putkikulmaan. Meillä toi ensimmäinen vaihtoehto oli nopeampi.

HSKH:n kisat 3.11

Kolme mahdollisuutta heti aamusta, kolme "epäonnistumista" ;)

Ensimmäinen rata todella hyvä, nopea ja tarkka. Mun moka joka ei näy videolla on se, että alussa koira meni kolmen esteen jälkeen putkeen ja mä en liikkunut tarpeeksi nopeasti pois putken ulostulosuulta ja Nelli törmäsi mun jalkohin, josta 5vp kosketuksesta. Muuten rata todella hyvä, etenemä jotain 4,05, joten todella tyytyväinen olin rataan (paitsi omaan mokaani).

Radalla 2, pystyin jättämään Nellin lähdössä kauas ja olin kolmoskypyn kohdalla ohjaamassa, joten sain Nellille maksmaalisen vauhdin, kun se tuli mua kohden. Rata oli todella hyvä, Nelli liikkui tosi hyvin, todella hyvä kepeille haku, nopeat kepit ja välistäveto meni myös hyvin. A:n jälkeen mun piti tehdä valssi, joka oli myöhässä ja jotenkin huitaisin Nellin mun takana olevaan putkeen, josta HYL. Loppurata sujui hyvin, ainoastaan puomin jälkeinen hyppy jäi tekemättä, kun oma ohjaus oli jo hävinnyt ja Nelli irtoaa suoran viimeiselle hyopylle.

Viimeisellä radalla huomasin jo, että keinun jälkeinen takaakierto on meille hankala, sillä keinun jälkeen oli hyppy. En saanut Nelliä mukaan ja haltuun keinulta ja siksi Nelli ampui suoraan edessä olevalle hypylle. Nyt minulla on treenisuunnitelma, jolla saan Nellin mukaan lähellä oleviin takaakiertoihin sekä vastaavasti irtoamaan tarvittaessa takakiertoon kauempaa (esim. suora, jonka päässä takaakierto)..
Muuten rata oli todella hyvä, mahtava lähtökäyttäytyminen (pystyin menemään kutsumaan lähes puomin alastulolle kutsumaan), hieno edessäleikkaus, hyvä kepeillehaku ja nopeat kepit. varmat kontakit, hyvä linjaus ja käännös viimeiseen putkeen ja hyvä eteneminen loppusuoralla.

Kaiken kaikkiaan parhaat kisat meille vähään aikaan, vaikka yhtään nollaa ei saatu aikaan :)

Tässä video:

Sari Vähäniitty piti meille taas tehistreenit, joissa ei päästy helpolla :)  Meille alun neloshypyn niisto oli jostain syystä tosi vaikea. Neli tuli ainakin 6 kertaa hypyn väärältä puolelta vaikka lopussa seisoin sen ponnituspaikan kohdalla, niin se tunki mun jalkojen välistä :D Lopulta päästiin yhteisymmärrykseen siitä kummalta puolelta hyppy mennään. Joka tapauksessa en päässyt niin paljon edelle, että olisin voinut tehdä edessä leikkauksen 5-6 väliin, joten tein takaaleikkauksen mikä toimi myös hyvin. 

A-esteen jälkeen jarrutin liikkeellä Nellin menoa, jotta sain sen mukaan sylkkäriin hypylle 9 ja siitä lähetys putkeen joko poispäinkäännöksellä tai suoraan vaan lähettämällä. Kun Nelli oli lukinnut putken, niin lähdin heti liikkumaan renkan ja hypyn 12 suuntaan. Jotta koiran sai kääntymään hypyltä 12 tiukasti keinulle.  kokoamalla omaa liikettä ja tekemällä ennakoivan valssin, Nelli kääntyi nätisti ja pienesti hypyllä. 

Keinulla joudun olemaan loppuun asti Nellin kanssa ja sitten låhetin Nellin muurille ja hypylle 15 ja siellä yllättäen Nelli pyörähti pienesti lähemmän siivekkkeen ympäri. 

A-esteeltä kepeille ei ollut ongelmia ja pysyttelelin keppien vieressä kun osa hakeutui hypyn 20 taakse. Meillä toimi parhaiten se, että pidin koko pujottelun ajan pientä vauhtia ja otin sitten osittain vastaisella kädellä Nellin haltuun keppien jälkeen, jotta se ei hypännyt hyppyä 17. Nyt tein takaakierto-päällejuoksun hypylle 20. Hypyn 21 tein lähettällä vaan ja siitä poispäinkäännöksellä putkeen 22. 

Putken jälkeen pyrin Sarin ohjeen mukaan juokseman "koiran linjaa mukaillen "hypyille 24 ja 25, kuitenkin samalla oma rytmitystä säätelemällä, niin että muurille viskileikkausmuurille onnistui ja sehän meni! Lopussa ei sen jälkeen ollut ongelmaa. Lähinnä treeneistä jäi mieleen ja mietittäväksi oman liikkeen rytmitys ja liikkeen suunta. Milloin kiihdyttää, milloin jarruttaa ja miten suunnata omaa juoksulinjaa. 

x

KAT:n kisat 20.10

Kolme starttia Hyvinkään hallissa tuomarina Henri Luomala. Ensimmäinen rata oli sellainen, että sanoin  ruoskivani itseni jos en onnistu siitä nollaa samaan eli sitä ruoskintaa odotellessa..:D
Linkki rataan tässä: http://henluo.kuvat.fi/kuvat/Agility+Courses+2012/Keravan+Agility+Team+20-21.10.2012/Mini+3lk+A-kisa+agi.pdf
Rata oli muuuten todella helppo, ainoa kohta mitå pohdin oli putken 14 jälkeen kepeillevienti. Aiemmin radalla oltiin menty keinulle ja mä jotenkin sain päähäni mielikuvan, että Nelli (vaikka "inhoaa" keinua) menee keppien sijaan keinulle. Joten putken jälkeen vedin Nelliä vastaisella keinun ohi ja sitten ojensin ohjaavan käden kepeille, kun oltiin päästy keinun ohi mutta.Nelli teki tässsä vaiheessa tiukan käännöksen keinulle!!!
Jälkiviisaana olisi pitänyt vaan heti kun koira tulee putkesta, niin lähettää se kepeille hokemalla vaikka usemmman kerran, että kepit kepit.

Toinen rata oli myös helpohko.Tässä rata:
http://henluo.kuvat.fi/kuvat/Agility+Courses+2012/Keravan+Agility+Team+20-21.10.2012/Mini+3lk+C-kisa+agi.pdf
Onneksi tajusin, että hypyn 7 jälkeen koiralla on suora linja A:n viereiseen putkeen ja siksi päädyin rataantumisen jälkeen tekemään A:lle takaaleikkauksen, jolla blokkasin sen väärän putken. Muuten rata meni ihan ok, putken jälkeinen hypyn takaakierto ennen puomia valui tosi pitkäksi mutta isoin ongelma oli keinun jälkeinen loppusuora. Joudun tässä vaiheessa olemaan Nellin kanssa keinulla sen rinnalla loppuun asti, mikä johti siihen, että loput hypyt kalastelin käsiä heiluttamalla tuurilla niin, että saavutettiin nolla radalta, sijoituksella 3/33, etenemä 3,84m/s.

Viimeinen rata oli hyppäri ja koska meillä on jo hyppäreiltä kaksi nollaa SM-kisoja ajatellen, niin ajattelin ottaa radan siltä kannalta, että kokeilen erilaisia ohjausmenetelmiä, joita en yleensä käytä kun ei tarvitse ns. varmistella ;) http://henluo.kuvat.fi/kuvat/Agility+Courses+2012/Keravan+Agility+Team+20-21.10.2012/Mini-Maxi+3lk+B-kisa+hyppy.pdf
Radalla oli tosi monta takaakiertoa ja olin ajatellut tekeväni edessäleikkauksen hypyn 9 ja pituuden väliin. Vaikka kierrätin Nellin hypylla 8 kauemman siivekkeen ympäri, niin edessäleikkaukseen en ehtinyt. Joten tein sitten takaaleikkauksen pituuden jälkeen. Hypyt 13 ja 14 olivat haastavia tai kaikkia erilaisia variaatiota, nähtiin noille hypyille tehtävän. Itse tein pakkovalssin hypylle 13 ja saksalaisen hypylle 14, mutta kuten ajattelinkin, niin Nelli ei osaa tulla tiukasti mukaan saksalaisessa vaan irtosi hypylle 2, josta siis HYL.

Nyt vaan tehotreeniin käden etäisyyden suhde siihen kuinka kauas "saa" lähteä. Tämä sama ongelma on myös takaakierroissa, eli nämä treent ovat nyt vapaatreenilistan ensimmäisenä!

Tässä video kisoista:

Sari Vähäniityn treenit 16.10

Sari Vähäniitty veti meille treenit ja juosta kyllä sai :) Alkuun tein puolivalssilla rintamasuuntaani kääntämällä 1-2 välin ja siitä välistäveto kolmoselle. Sitten lähetys putkeen ja jalkaa kovasti toisen eteen, jotta ehti putkelle 8 ohjaamaan oikeaan päähän. Niin lujaa siinä mentiin, että mitään toivoa ei ollut ehtiä tehdä valssia 7-8 väliin. Kaksi kertaa Nelli paineli musta peppu vaan vilahtaen suoraan hypyltä 7 suoraan edessä olevaan putkeen. Omalla linjauksella ja pienellä vekillä ennen hyppyä 7 sekä kutsumalla koiraa nimeltä sekä juoksemalla itse suoraan kohti putken oikeaa päätä ja lisäksi taisin vielä vastaisella vetää, niin sain Nellin oikeaan päähän putkea.

Tämän jälkeen olikin kiire tekemään pakkovalssi-jaakotus esteen 9 taakse. Olisin halunnut kokeilla lähettää Nelliä pituudelle niin, että itse menen jo hypyn 12 toisella puolelle, ja ensimmäisellä kerralla onnistuin siinä puolittain eli pystyin liikkumaan jo estetttä 12 kohden samalla ohjaten Nellin okserin ja pituuden yli pitämällä ohjaavaa kättä todella etäällä ja vartalolla myös tukemalla irtoamista ko. esteille.

Tämän jälkeen A:lta pyöräytin Nellin sylkkärillä putkeen 14 ja olin sitten kutsumassa rintamasuunta kentän takaseinää kohden hypyn 15 kohdalla. Välistäveti ja heitto putkeen, josta mentiin taas lujaa kohti tällä kertaa keppejä. Vekkasin sekä pidin sivuttain etäisyyttä Nelliin, niin että minulla oli hyvin aikaa ohjata Nelli keppien sisäänmenoon. Nelli ei edes vilkaissut putken päätä 8 :) Joten tämä kohta meni loistavasti! Kepeillä meillä toimi parhaiten, että vedätin Nelliä ja ohjaisin sen putken liikkuen putken 22 "väärää" päätä nuolle, jolloin tiestä putkeen oikeaan päähän tuli tosi mahdollisimman lyhyt.. Toinen Sarin kertoma vaihtoehto olisi ollut mennä putken 22 vasemmalla sivulle koiran pujotellessa ja lähettää koira putkeen pakkovalssilla.

Putkesta Nellin tullessa kutsuin Nelliä samoin kuin aiemmin samassa kohdassa mutta nyt tein hypyn 24 ja keinun välin valssin. Keinulla joudun olemaan loppuun asti Nellin rinnalla mutta pystyin keinulta lähettämään Nellin muurin 25 takaakiertoon ja samoin vaikka sain etumatkaa siinä, että Nelli irtosi takaakiertoon, niin olin silti jo niin jalat hapoilla, etä hypyn 28 takaakertoon Nelli onneksi irtosi käden etäisyydellä sekä vartaloavulla. Sen jälkeen vaan välistäveto ja siihen rata loppui, sillä hyppyä 30 ei suoritettu, sillä takana ei ollut tarpeeksi maksikoirille tilaa.

Pääasiassa treenit meni oikeijn hyvin, vaikein kohta oli saada Nelli putken 8 oikeaan päähän sekä ehtiä hypyn 9 taakse tekemään pakkovalssi-jaakotus. Muuten suuria ongelmia ei ollut, lopussa takakierroissa olin itse jo niin hapoilla, että onneksi Nelli irtoaa oikein ohjattuna kaukaakin takaakiertoihin :)

HAU:n kisat 13.10

Käytiin kisaamassa yksi startti Purinalla. Rata sujui oikein mallikkaasti ja hyvällä vauhdilla, kunnes A-esteen jälkeen piti koira ottaa hyvin haltuun koska A:n jälkeen oli tosi tyrkyllä ansaestehyppy. A:n jälkeen oli pituus ja sen jälkeen olisi ollut hypyn takaakierto. Viime aikoina ilmennyt "ongelma" on Nellin liiallinen irtoaminen ja kun sanoin kierrä, niin Nelli lähti kiertämään kaukana olevaa hyppyä, joten siitä sitten HYL. Muuten rata meni hyvin, edessäleikkaukset toimivat todella hyvin ja Nelli haki hypyn siinä, joten ainoa pikku-tiplu oli tuo liiallinen irtoaminen.
Tässä video:

Purinan kisat 30.9

Käytiin kisaamassa 30.9 Purinalla kaksi agilitystarttia ja olin itse tosi kipeänä, joten jo idea lähteä kisaamaan oli todella huono, sillä olo oli tosi kehno ja ajatukseni ei ollut ollenkaan mukana radoilla.
Ensimmäinen rata sujui ihan ok kuitenkin kepeille asti, josta lähdin huonossa linjassa seuraavalle hypylle, niin että Nelli hyppäsi sen vinoon ja sitten oikaisin linjaani kohti renkaan jälkeistä putkea, joka johti siihen että Nelli hyppäsi renkaan laskeutuen niin, että sen linja oli kohti väärää putkenpäätä ja kun mä huusin, että putkeen putkeen, niin väärään päähänhän se Nelli meni....

Toisella radalla mistä ei ole videota olin jo niin kuutamolla, että unohdin lopussa radan, että kummalta puolelta yksi hyppy tehdään ja Nellihän tuli suoraan sitten putkesta mun jaloille..

Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä (mutta jälkiviisaana voin sanoa, että kipeänä en mene enää kisaamaan!)
Eka rata tässä:
http://www.youtube.com/watch?v=lVQpuMvYBek

Villakoirien agimestaruudet 15.9.12

Ajeltiin Lauran ja Sashan kanssa Tampereelle villakoirien agimestaruuksiin. Rotumesturuus ratkaitiin A-agilityradan perusteella ja siihen laskettiin mukaan myös ykkös- ja kakkosluokankoirakot. Kolmoset ja kakkoset saivat aikatasoistusta.

Rata oli oikein mukavan aloinen ja vaan paria kohtaa missä jännitin saanko koiran edellisen esteen jälkeen oikealle puolelle, sujuivatkin ihan hyvin. Kiinnitin huomioita jo edellisen ratojen aikana, ettei tuomari ollut kovin tarkka keinun suorittamisen suhteen, jo mekin teimme iloisen hyppäyksen keinulta mutta vitosta ei tullut. Loppu oli helppo ja Nelli saapui maaliin -7,70 (etenemä 3,31ms/s, joka on meidän agilityradan ennätys). Hävittiin kolmanneksi tulleeelle 0,05 sekuntia ja oltiin näin rotumestaruuksia sijalla 4.

Hyppyradalla Teija ja Taika vetivät niin kovan pohja-ajan, joten minkään valtakunnan mahdollisuuksia nollavoittoon tai hyppysertiin, ei olisi ollut joten päätin vetää radan sillä periaatteella, että kokeillaan kaikkea sellaista mitä ei normaalisti kisoissa "uskalla" kokeilla. Tein kepeille takaaleikkauksen, sekä suoran putken jälkeen ohjasin Nellin kaukaa renkaan ja muurin yli juosten itse sivuttain olevan seuraan seuraavan hypyn taakse. Olin niin haltioissani, että Nelli irtosi niin hienosti, että haltuunotto vedon jälkeen unohtui ja Nelli ampaisi mun takana olevalle hypylle :D Mutta olin tosi tyytyväinen, että kuvio toimi sekä uskalsin niin tehdä.
Lopussa oli kaksi vaihtoehtoa, tehdä lopun hypyt takaaleikkaamalla tai edessäleikkauksilla ja koetin tehdä takaaleikkauksilla mutta ne selkeästi söi Nellin vauhtia. Joten vastaavassa tilanteessa teen ehdottomasti edessäleikkaukset. Videota tästä radasta ei valitettavasti ole, kun kameran akku tyhjentyi juuri kun rataa piti alkaa kuvata.

Mutta tässä vielä villisten agimestaruuksien tulokset: http://www.villakoirakerho.com/agility/agilitymestaruus_tulokset_2012.pdf

Piirinmestaruuskisat 15.9.

Lähdettiin tekemään piirinmestaruuskisoihin tavoitteena vaan tuplanolla, koska Ritva Herralan radat sopii meille. Ensimmäiselle radalla ei ollut muuta haastavaa kuin kepillevienti ja päätin tehdä sen "varmuuden vuoksi" keppien sisäpuolelta. Muuten radassa ei ollut mitään eityisen haastavaa, aika suoraa tykitystä, kun muisti vaan ottaa koiran mukaan kaikissa käänteissä. Nollatulos ihan kohtullisella ajalla.
Tämän jälkeen oli hyppyrata, joka oli enemmän agirataa haastavampi. Varsinkin kepeille lähetyksessä tuli monilla koirilla ongelmia. Kepelle tultiin mutkaputkesta, joka syötti suoraan muurille, niin koiran haltuunotto putken jälkeen ja lähetys kepeille ohi muurin oli haastavin kohta. Loppurata meni ihan ok. vaikka jouduin tekemään ennen putkea takaaleikkauksen, niin ehdin tekemään edessä leikkauksen putken jälkeen loppuradan hypyille.

Mutta tuloksena kahden radan jälkeen meille yksilöpronssi 0,02 sekunnin erolla hopeaan ja 0,07 sekunnin erolla Piirinmestaruuteen. Mutta todella yllättyneitä oltiin ja keskittyminen viimeiselle joukkueradalle oli vaikeaa.

Joukkuerata oli helpohko, ihanneaika todella löysä (vain 3,0m/s) mutta jotta meidän joukkueella olisi jotain mahdollisuuksia palkinnoille, piti radan olla virheetön mutta myös nopea. Sain Nellin kanssa hyvän fiiliksen heti alkuuun ja tehtiin kaiken kaikkiaan tasaisen virheetön nollarata! :) Sen jälkeen vaan jännitettiin kuinka viimeiset meidän seuran koirakot suoriutuvat. Jenni ja Amelie valitettavasti tekivät hyllyn viimeisellä esteellä koiran mennessä väärään päähän putkea, muuten loistavan radan jälkeen! Riikka ja Säde tekivät varman nollan viimeisenä koirakkona ja kulta HSKHn minijoukkueelle varmitui! Hyvä me!
Tässä videot radoista: http://www.youtube.com/watch?v=-tuSiQKB-Gw&feature=youtu.be

Tehis-treenit 4.9

Ensimmmäiset tehoryhmän treenit, jotka veti Taneli Ikäheimo. Radalla sai todella juosta, sillä siellä oli paikkoja missä piti todella JUOSTA! ;) Alun neloshypyn olisin ottanuta eri tavalla sisäsivekkeen ympäri, ensin rataantutustumisessa mutta kun käytiin yhdessä läpi rataa niin oli huomattavasti järkevämpää mennä ottamaan koira nelosesteen kauemman siivekkeen taakse ja siitä pyöräyttämällä olisi saanut hyvän linjan kohti seuraavaa estettä. Muutaman harjoituksen jälkeen Nelli tuli hyvin käteen mutta itse sitten jotenkin sössin lopun ja jouduin mm. ensimmäisellä kerralla tekemään takaaleikkauksen hypylle ennen pussia, vaikka tarkoitus oli tulla hypyn sisäpuolelta. Ensimmäisen kerran pussin jälkeen Nelli ei hakenut keppejä mutta sitten se meni hyvin ja pystyin menemään seuraavan esteen taakse ottamaan koiran pakkovalssilla. Hienosti Nelli pujotteli loppuun vaikka en ollut vierellä.

Keinun jälkeen oli järkevintä jäädä vasemmalle puolella ja tehdä takaaleikkaus hypyn jälkeen jolloin
pystyi tekemään takaaleikkauksen ja valssin muurin taakse. Tässä välissä rata meni hyvin ja ongelma kohta oli radan loppupäässä oleva hyppy ennen putkea, sillä kun Nelli on nyt saanut extrapalkkaa keinulta, ja koska esteen laskeutumispaikasta oli suora näkyvyys keinulle, eikä sitä seuraavan putkeen, niin oli todella haastavaa saada Nelli mukaan putkeen. Tarvittiin katsekontakti koiraan ja tiukka "Nelli"-käsky, jotta Nelli lähti mukaan. Lisksi mulla oli kova kiiren putken jälkeen tekemään samantyyppisen esteen takaa pakkovalssi, joten kerran taisin onnistua, JEE!! Mutta treenataan noita kohtia kyllä vapaatreenissä, sen verran haastavia ne oli.

Tässä ratapiirros ja videokooste:

Elina Jänesniemen treenit 2.9.

Elinalla oli 26 esteen rata, jossa oli paljon teknisiä kohtia ja koiran haltuunottoja. Meillä alku meni ihan hyvin, tosin Elina halusi, että teen useita edessäleikkauksia radan aikana, sillä ne sopivat Nellille tosi hyvin. Tätä samaa sanoi Elina jo reilu vuosi sitten, kun oltiin Elinan toukokuussa 2011 koulutuksessa. Joten tänään niitä tehtiin ja panostettiin niiiden oikea-aikaisuuteen ja siihen, että katson koiraa vauhdissa, jotta se tulee varmasti mukaan (vaikka monissa tilanteissa tuleekin). Joten edessäleikkauksia otettiin paljon.

Rata sujui pääsosin hyvin, kontakitit olivat  hyvät, kepeillä Nelli kesti minun irtoamisen eteenpäin seuraavan putken luokse tekemään pakkovalssia. Meillä ei ole (vielä) varsinaista putkijarrua vaan kutsun Nelliä putken aikana ja heti kun se tulee putkesta, mutta silti loppupään suoran putken ulostulolinja valui (yllätys yllätys!!).

Se mikä tänään osoittaitui aiheelliseksi treenata oli minun saksalaiset. Olen tähän asti suorittanut ne niin, että vedän vastaisella kädellä silloin kun koira ponnistaa. Elina sanoi, etttä koira täytyy opettaa siihen, että kun este merkataan, niin silloin siirrytään siivekkeen ohitse, jolloin saadaan pelivaraa radan jatkon kannalta. Oli tosi vaikeaa tehdä niin, että liikkuu riittävän nopeasti, kääntää kuitenkin vartaloa ja pitää katseen koiran laskeutumispaikassa. Tätä voi treenata niin, että kun koira ponnistaa niin tiputtaa lelun sinne laskeutumipaikkaan. Tällöin pikkuhiljaa pystyy itse aikaisemmin ja aikaisemmin siirtymään esteen toiselle puolelle mutta koiralle se hyppy on edelleen merkattu eli se suoritetaan. Tämä oli pääasia, jonka opin Elinan treeneistä ja aion jatkaa sen treenamista ensin yksittäisillä esteillä ja kun Nellin (ja mun taidot) kehittyy niin useiden esteiden kautta.

Niinu Linnan treenit 30.8

Tänään päästiin paikkamaan poissaolevaa koirakkoa Niinun koulutukseen. En ollut aiemmin ollut Niinun koulutuksessa ja vähän jännitin miten Nelli kulkee, kun ollut nyt enemmän tai vähemmän perässä vedettävä juoksujen loppumisen jälkeen. Tosin jos vertaa kisaviikonloppuun kun oltiin 18. ja 19.8 kisamaamassa Lohjalla ja Janakkalassa, niin nyt ainakin omaan silmääni koiralla oli enemmä draivia tehdä ja mielestäni se liikkui paremmalla vauhdilla. Videokuvaa treeneistä ei valitettavasti ole.

Alussa oli 2 hyppyä ja sen jälkeen muuri takaakiertona mistä lähetys putkeen, jonka pää oli suorassa linjassa lähtölinjan kanssa. Menin ensin ottamaan Nellin pakkovalssilla muurin taakse, mutta Niinu sanoi, että pakkovalssilla koiran hyppysuunta suuntautuu enemmän niin kuin jatkaisimme vähemmän tiukassa kulmassa, joten takaakiertona homma toimi paljon paremmin. Tässä myös Niinu sanoi, että lähdössä jäisin vähän lähemmäs Nelliä jolloin saisin paremman rytmityksen takaakiertoon. Eli ensin liikun reippaammin ja sitten jarrutan, jolloin koira myös hidastaa. Varsinkin kun tässä kohdassa oli vielä lähtösuoralla kolmas hyppy, jota ei menty, niin koira tiesi kakkoshypyn jälkeen, että kolmatta ei hypätä. Tämän jälkeen mentiin kahden hypyn kautta todella kaukana oleville kepeille ja päätin, että jään itse niin, että olen keppien puolella ja pystyn siitä paremmin auttamaan. Varsinkin kun keppien vieressä oli hyppy, niin kepeille vienti oli tosi haastava. Muutaman kerran Nelli menikin tuo hypyn mutta omaa linjaa muuttamalla enemmän keppien suuntaan onnistui kepeille vienti.

Tämän jälkeen oli okseri ja hyppy vierekkäin. Okserille lähetin normaalisti, mutta toisen hypyn yli otin saksalaisella, jotta sain koiran seuraavan hypyn kannalta vasempaan käteen. Seuraavalle hypylle tiukka valssi ja siitä takaisin hypylle mistä tultiin ennen tästä. Sen jälkeen lähdettiin vasemmalla hypylle joka oli aika vaikeassa kulmassa. Ensin Nelli tuli mun käden alta hypäten hypyn väärään suuntaan. Mutta Niinu ohjeisti, että oma liikesuunta pitää olla ensin siivekettä kohden takakiertoon ohjatessa. Kun sain oman liikkeeni oikein niin takaakiertoa meni oikein hyvin ja tein sitten saksalaisella jatkon. Tämän jälkeen oli ohjaus puomin alla olevaan putkeen mutta siinä ei ollut ongelmaa. Sen jälkeen tuli hyppy mikä tehtiin takaa, siinä Niinu sanoi että pienen koiran kanssa kannattaa tehdä takaakiertoon lähetys ja edessäleikkaus heti perään, kun ensin tein siihen jotain valssin tapaista yritelmää. Tällä koiran sai hyvälle linjalle seuraavalle hypylle. Tästä olikin kahden hypyn suora, mistä mentiin suoraan putkeen.

Putken jälkeen otin Nellin vastaisella kädellä haltuun, josta heitin sitten se jaakotuksella yli seuraavan esteen. Tässä jaakotus toimi hyvin sillä lähdettin tiukasti tulosuuntaan, joten halusin käännöksestä tiukan. Myös peruskäännöstä Niinu sanoi, että siihen voi käyttää mutta itse katsoin, että jaakotus toimi meillä paremmin.Varsinkin kun Janakkalan kisojen jälkeen missä peruskäännöksellä Nelli "vähän" irtosi sivussuunnassa tajusin, että tämän tyyppisissä käännöksissä jaakotus on paras ohjaus. Tämän jälkeen oli puomi, minkä kontaktin kanssa nyt tehostetaan treenausta. Jos tullaan yhtäaikaa kontaktialueelle, niin Nelli pysähtyy oikeapaikaisesti, mutta jos olen edellä niin paikka on epävarma. En tiedä painestuuko Nelli vai onko vaan epävarma oikeasta paikata, kun en ole ollut kontaktien kriteerien suhteen reilu koiraa kohtaan.. Ollaan tehty nyt kotona laudalla kontaktitreeniä ja sitä todella jatketaan, niin että lähetän, saatan tai kutsun kontaktille. Tämän jälkeen mentiin sylkkärillä puomin alla olevaan putkeen ja siitä vielä kepeille ohittaen todella kutsuvana viereissä oleva hyppy. Kun pidin oman linjan kohti keppien kakkosväliä ja ohjaavan käden alhaalla sain Nellin ohittamaan hypyn ja hakemaan kepit, muuten mentiin hypylle.

Mutta kaiken kaikkiaan onnistunut treeni ja olin tosi iloinen Nellin asenteesta tehdä aksaa plus että ensin pieleen menneet ohjaukset saatiin kuntoon, kun ohjaisin Niinun ohjeiden mukaan :) Hyvä Nelli <3

HSKH:n kisat 25.8.12

Kolme starttia oman seuran kisoissa, tuloksina 0, 5 ja HYL.

Ensimmäinen rata oli muuten ok, mutta jo rataantutustumisessa tiesin että kepeille vienti tuosta kulmasta on meille tosi haasteellinen (laitetaan vapaatreenilistalle..). Ensin ajattelin tehdä sen niin, että otan koiran vastaisella putkesta ja sillä vien keppien oikeaan väliin asti. Jossain vaiheessa idea muuttui kuitenkin niin, että kutsun koiraa reilusti ohi kepeistä ja sitten lähetän kepeille. No loppujen lopuksi en kutsunut tarpeeksi pitkälle ja lähetin koiran liian läheltä keppejä yhtään auttamatta ja koira meni kakkosväliin. Muuten rata sujuva, uusi välistävetotekniikka toimi (missä en käännä ollenkaan rintamasuuntaani, vaan vedän vaan vastakkaisella ja pidän ohjaavan käden alhaalla) todella hyvin ja keinukin oli meidän keinuksi kiva. Myös hyvin haki puomin aika kaukaa, missä alla oli putki. Vähän jäi harmittamaan tuo keppien sisäänmenon sähläys, mutta toisaalta se oli meille vaikea joten hirveästi en itseäni alkanut siitä ruoskimaan. Ihanne-aikaankin ehdittin vaikka 1-2 sekuntia meni kepeillä sählätessä. Montaa ratavirheetöntä nollaa ei tullut (2kpl ja 1 yliaikanolla), joten vitosella oltiin neljänsiä.

Hyppäri oli taas sellainen, että ajattelin että nyt jos koskaan alan käyttää niitä meidän viime aikoina treenaamia edessäleikkauksia MYÖS kisoissa. Alussa valssit oli aika kökköjä ja omat kädet heilui kuin tuulimyllyn siivet, mutta kaikki edessäleikkaukset toimivat ja saavuimme maaliin ratavirhettömänä. Etenemä oli 3,99, joten jos olisin tehnyt valssit noihin edessäleikkauskohtiin niin varmasti olisi vaikuttanut etenemään. Tosin ei Nellin vauhti ollut vieläkään sillä tasolla mitä se oli ennen juoksuja, mutta parempaan suuntaan olla kuitenkin menossa :)

Viimeisellä agiradalla alun kiemurat päädyin tekemään niin, että jäin puomin vasemmalle puolelle. Puomin alla kulki putki ja sen vuoksi puomin kontaktipinnan ja minun väliin jäi etäisyyttä. Nelli hyppäsi kontaktialueelta isolla hypyllä ja itse katsoin, että siitä tuli vitonen (jota videolta katsoessa ei tullut), joten omassa hämmennyksessä oma ohjaaminen pysähtyi hetkeksi tästä syystä, jolloin Nelli lähti kiertämään seuraavana olevaa estettä muuria takaa, josta siis HYL. Sain kuitenkin kasattua itseni ja loput radasta meni ihan kivasti ja ehdin hyvin auttamaan Nelliä suorahkon putken jälkeen tulleille kepeille.
Nyt vaan täytyy tehotreenata noita kontakteja mun paikasta riippumatta, ja lisäksi täytyy pohtia tuota meidän kisa/treenikontaktien eroa. Itsepäinen minä vs. kaikkien muiden neuvot ja ohjeet. Työstän tätä nyt mielessäni ja tällä hetkellä vahvistetaan oikeaa paikkaa, niin kotona lautatreeneillä kuin kentällä puomilla. A:lla aion jatkossakin mennä pysäyttämättä, meni sitten syteen tai saveen. Saa sitten ruoskia kun Nelli alkaa hyppiä niitä A:n kontekteja..;)

Video: http://youtu.be/5zAdiYXWB3Q

Janakkalan kisat 19.8

Eilisen kolmen startin jälkeen en odottanut suuria tämäm päivä kisoilta. Tuomari oli Ritva Herrala ja hänellä oli eilisen kieputuksen jälkeen ihanan suoraviivaisia ratoja, jotka sopi meille paremmin kuin hyvin.
Ensimmäinen rata oli hyppäri ja se meni ihan ok ja saatiin 0vp (aika 4.09ms/), millä oltiin kolmannella sijalla. Valittavasti radasta ei ole videota, kun kuvaus ei onnistunut.

Toisella radalla kaikki meni niinkuin suunnittelin, mutta kepeille tultiin putkesta kovaa vaihtia ja yritin hidastaa Nellin menoa, jotta kepeille haku olisi rauhallinen. Jotenkin onnistuin sössimään tämän ja koira lähti kiertämään keppejä väärältä puolelta. Ilmeisesti jotenkin häiritsin koiraa ja sen vuoksi se meni puihin. Loppurata oli ok, joten voin olla suhteellisen tyytyväinen rataan

Kolmas rata oli taa näennästi helppo ja ehkä sorruin siihen "helppouden ansaan" Rata ohan ok, lukuunottamatta viimeistä hyppyä ja sen jälkeistä elämää loppusuoraa. Tein siihen peruskäännöksen jaakotuksen sijaan, mitä ensin olin suunnitellut. Olisi pitänyt pysyä suunnitelmassa, sillä vaikka Nelli lähti nyt kääntymään ensin hyvin, niin kuitenkin hyppy valahti sen verran pitkäksi että Nelli irtosi sivuttaissuunnassa hypylle, jota ei pitänyt suorittaa. Muuten rata oli sujuva, tosin hyllytyksen jälkeinen keinun suoritus oli kyllä lentokeinu..
Tässä video: http://youtu.be/pwfdjqKV2e8

Lohjan kisat 18.8.12

Mentiin kisaaamaan 3 starttia Lohjalle. Ensimmäinen agirata oli Kari Jalosen käsialaa ja se olisi hyvinkin ollut tehtävissä. Alun valssit oli hieman kökköjä ja oma liikkuminen aika myöhässä ja jäykkää. Päästiin kuitenkin hyvin rataa eteenpäin, kepit ok, kuljetus keppien jälkeen yhden esteen ohi sujui oikein hyvin. Sitten parin hypyn jälkeen oli putken pää ja puomi rinnakkain ja luotin, että saan Nellin kääntymään omalla liikkellä ja olkapääkäännöksellä putkeen, mutta hypyn laskeutumispaikka oli sellainen että koiralle oli suora focus puomille ja sinnehän Nelli sitten meni. Näin jälkiviisaana, siihen olisi pitänyt tehdä valssi sille hypylle, jotta olisin blokannut koiran linjan puomille ja jos valssi olisi ollut vielä ajoissa, niin se olisi kertonut koiralle että hypyn jälkeen käännytään. Noh, mutta jäi tekemättä ja siihen sitten hyllytettiin.

Seuraava rata oli Mia Laamasen käsialaa ja huomattavasti Jalosen rataa vaikeampi. Paljon kovassa vauhdissa tehtäviä päällejuoksuja ja kepeillevienti tuli lähes koko diagonaalin juoksemisen jälkeen, jossa oli ensin pussi ja siihen päälle pituus. Valeraskaana ollut Nelli oli tosin sen verran hidas, että ehdin hyvin auttamaan Nelliä keppien sisäänmenossa. Tämän jälkeen käännyttiin lähes 180 astetta menosuuntaan missä oli muuri ja siitä kahden hypyn kautta putkeen. Tähän suunnittelin ensin edessäleikkausta ja sylkkäriä, mutta sitten päädyin "turvallisiin valsseihin", jotka syövät Nellin vaihtia, sillä niissä käännän oman rintamasuuntani koiraa kohden. Tämän vuoksi, nyt kun leirillä saatiin niin paljon oppia edessäleikkauksista, niin nyt olen päättänyt niitä käyttää myös kisoissa, kun ne toimivat Nellillä niin hyvin ja pitävät parempaa vauhtia yllä. Nyt tein kaksi valssia ja ne hidastivat koiraa, mutta en usko että kuitenkaan lähes 2:ta sekuntia, jolloin oltaisiin ehditty ihanneaikaan. Täysin virhettömiä suorituksia radalta ei tullut, joten oltiin kakkosia Riikan ja Säteen jälkeen, joilla valitettavasti oli myös hieman yliaikaa.

Viimeinen rata oli lähes hyllytetty ennen kuin astuin radalle. Menin kolmantena radalle ja ensimmisen koirakon kohdalla huomasin, että nyt ei oma tutustuminen ole mennyt ihan putkeen. Yritin keppien jälkeen tehdä valssia ja toista valssiä seuraavalle hypylle, jolla olisin blokannut väärän pään putkesta mutta olin  niin myöhässä kun saatoin Nelliä kepeillä ihan loppuun asti. Jatkoin kuitenkin sisulla loppuun ja rata meni hyvin lukuuottamatta puomin kontaktia..Tällä hetkellä taas tehotreenataa kontakteja niin laudalla kuin esteillä vapaatreeneissä.

Video löytyy täältä: http://youtu.be/9WnZUBcjxKA

HSKH:n leiri 3.-5.8 Järvenpäässä, lauantai

Perjantaina 3.8 suuntasimme kohti Järvenpäätä ja loppukesän kohokohtaa eli meidän seuran agilityleiriä. Tänä vuonna kouluttajiksi oltiin saatu Lotta Vuorela, Anu Niemi, Jaakko Knuutti ja Sini Lindroos. Me päästiin Nellin kanssa molempina päivinä Lotan ja Anun oppiin. Molempina päivinä meidän ryhmällä (5 koirakkoa) aamulla oli aina ensin Lotan hyppyrata ja iltapäivällä Anun agilityrata. Suoritusaikaa yhtä koirakkoa kohti oli 20min/treeni ja meidän ryhmässä se jaettiin niin, että kaikki tekivät ensin 10min ja sen jälkeen uusintakierroksella toiset 10 min. Tämä sopi meille todella hyvin, sillä Nelli on valeraskaana ja sen huomaa parhaiten treenatessa. Sen viettikestävyys on paljon lyhyempi kuin normaalisti. Sillä on treenien edetessä sellainen puoli-innostunut fiilis ja sen vauhdin suhteen saa todella tehdä töitä. Parhaiten se kulki lauantain treeneissä, ja varsinkin aamun Lotan treeneissä. Mutta toivotaan, että valeraskaus olisi ohi 9.9 mennessä, kun on Helsingin Piirinmestaruuskisat.

Lauantaiaamu aloitettiin seuraavalla Lotta Vuorelan hyppärillä, missä treenattiin mm. alun suoran putken jälkeistä jarrutusta seuraavan hypyn takakiertoon, radan keskiosan  sivuttaisten hyppyjen suorittamista joko putken puolelta tai toiselta puolen. Lisäksi pussin jälkeen koira piti saada "törkkäistyä" hypylle 13. Tämän jälkeen hypyt 14,15 ja 16 tehtiin molemmilta puolilta, niin että niitä seuravalle pituudelle harjoiteltiin myös takaaleikkausta ja sen jälkeen lähetystä pimeään putkeen. Seuraava haastepaikka oli ehtiä tekemään edessäleikkaus hyppyjen 22 ja 23, jolloin koira voitiin kierrättää putkea lähempänä olevan siivekkeen ympäri, mikä lyhensi kuljettua matkaa kuin että oltaisiin menty kauemman siivekkeen ympäri.

Meillä ei ollut ongelmia tuossa alussa, vähän niistoon tuleminen "jännittää" Nelliä, silloin kun mä en liiku pois alta tarpeeksi nopeasti. Saatiin vinkiksi tehdä niistoja niin, että koiralla on palkka odottamassa siivekkeen takana tai että heitän lelun niistävällä kädellä, jolloin Nellille tulisi noi niistotilanteet varmemmiksi sekä nopeammiksi. Ja myös niin, että Nelli todella tulee siivekettä nuollen siihen niistoon. Ja mun pitää alkaa luottaa koiraan ja lähteä hyvissä ajoin pois alta. Tavoitteena on, että voin käydä merkkaamassa esteen ja lähteä aina vaan aikasemmin pois kohti seuraavaa estettä, mutta niin että koira todella suorittaa sen niistolla merkatun esteen. Tämä on yksi tapa millä saan etumatkaa Nelliin ja sen tavallaan "ajaa minua takaa", jolloin se liikkuu aina ripeämmin kuin että olen sen rinnalla. 

Edessäleikkaus oli hieman myöhässä hyppyjen 15 ja 16 välissä, silloin kun tein tämän välin esteiden oikealla puolella ollen. Iltapäivän Niemen Anun treeneissä saatiin edessäleikkauksiin ja niiden oikea aikaiseen suorittamiseen hyviä ohjeita ja iltapäivällä ne sujuivat huomattavasti paremmin. Edessäleikkaus hyppyjen 22 ja 23 väliin oli todella hyvä ja ajoissa valmis, koska Nelli irtosi esteelle 21 (mikä kuvasta poiketen oli rengas, ei hyppy) hyvin sivuttaissuunnassa, joten minulla oli ruhtinaalllisesti aikaa. 

Mikä tänään meni tällä radalla hyvin, oli ensinnäkin koko treenin läpi kestävä hyvä vire. Nelli tuli päällejuoksuihin todella hyvin, irtosi pussin jälkeen hyvin hypylle 13 ja kesti takaaleikkauksen pituudelle ja haki putken pimeän pään todella hyvin. Se mikä oli vaikea kohta oli putken 18 jälkeen hypyn 19 takaakiertoon tuleminen. Putken pää hypyn takana veti neitiä kovasti puoleensa ja jouduin tosi voimakkaasti ottamaan Nellin käteen putkesta ja vastaisella kädellä tiukasti vetämään, jotta koira takaakiertoon tuli.

Mutta pääosin radasta jäi hyvä fiilis ja Lotta oli todella hyvä kouluttaja, joka aina löysi ratkaisun ongelmiin ja myös kannusti ja kehui onnistuneista suorituksista. Tässä vielä videokooste radasta:

Iltapäivällä siirryttiin Anu Niemen oppiin. Ratapiirros tässä:

Alussa oli selkä suora putkeen A:n alle. Putken jälkeen oli hyppy poikittain, josta ohjatttiin kepeille. Mun suunnitelma oli mennä kutsumaan Nelliä ja lähettää putkeen niin, että pystyn siitä suoraan ottamaan valsilla Nelliä vastaan, kun se tulee putkesta. Nyt vaan menin liian pitkälle kutsumaan ja kun lähdin sivuttain liikkumaan niin olinkin esteen edessä enkä sen takana. Hyvin olisin siinäkin pystynyt valssaamaan ja lähettämään kepeille. Mutta tämä kuluu kategoriaan, miten osata kasata pakka ja jatkaa rataaa jos jotain yllättävää tapahtuu. Kokemuksen puutetta.

Radalla oli muutamia teemoja ja kinkkisiä kohtia, niistä meille ehkä hypyt 17, 18 ja muuri nro 19, joihin sai tehdä edessäleikkauksia poikineeen, Samoin hypylle 15 edessäleikkaus toimi hyvin. Nellille sopii edessäleikkaukset, sillä niissä mun rintamasuunta on koko ajan eteenpäin ja Nelli kulkee huomattavasti nopeammin kuin jos valssaisin joka väliin. Noita edessäleikkauksia pitää vaan harjoitella, jotta ne tulevat selkärangasta, kun/jos niitä kisoissa radan kannalta ne olisivat toimivimpia ja siinä tilanteessa ennen kaikkea nopeinpia ohjaustekniikoita.. Nyt kun sanoin Anulta selkeän neuvon, että missä vaiheessa esim. hypyllä edessäleikkaus pitää olla, jotta koira tietää mihin suuntaan rata jatkuu.. Eli periaatteessa kun koira ponnistaa niin sun katse voi olla vielä koirassa, mutta alavartalon ja tossujen pitää osoittaa menosuuntaan. Ja kun koira ponnistaa niin,voi lähteä liikkeelle "pois alta" ja tässä vaiheessa vaihdetaan ohjaava käsi, jotta koira laskeutuessaan tulee siihen.

Pari selkeää huolimattomuusvirhettä tuli mm. kaksi kertaa samassa kohtaa, jossa oletin Nellin lukevan hypyt 25 ja 26 suoraksi, ja että se suorittaa molemmat hypyt ilman sen kummempia kommervenkkejä, mutta ilmeisesti pieni vekki tai törkkäys hypyn suuntaan vaaditaan, samoin kuin loppusuoran hypyn 29 kanssa. Oon luottanut liikaa pelkkään kädellä ohjaukseen, mutta jatkossa täytyy ottaa pieni "tyrkkäisy" esteen suuntaan.

Se iso virhe mikä mulla tänään kävi oli se, että unohdin puomille targetin, sillä ollaan nyt pysäytetty treeneisä puomille ja target vetää Nelliä huomattavasti nopeammin 2on-2off-asentoon kuin ilman targetia. Joku ihme ajatuskatkos tuli ja yhden kerran Nelli hyppää selkeästi kontaktialueen takaa. Muut on kontaktialueella, mutta loikkia kuitenkin. Kuulen jo Sinin äänen päässäni: älä anna sen loikkia!! Nyt vaan joka kerta tässä target sinne! 

Keinun suoritus oli ihan ok, samoin tiukat kääntymiset hypyllä 11 ja 15. Lisäksi Nelli irtosi kivasti keinun jälkeen renkaalle, jolloin mun valssi oli tosi hyvin valmis siihen pituudelle ja siitä sai todella lyhyen linjan putkeen nro.24. Lopun jutut tulikin tossa ylempänä käytyä jo läpi. Kiva rata ja tuli poistuttua myös sinne epämukavuusalueelle, mm. noiden lukuisten edessäleikkausten muodossa :)

Tässä vielä videomateriaalia radasta viihdykkeesi ;)

HSKH:n leiri, sunnuntai

Sunnuntaina meillä oli myös kahdet treenit kuten myös lauantaina. Vähän jännitin Nellin jaksamista, kun takana oli eiliset rankat treenit sekä Nellin valeraskaus. Lauantain tapaan aloitimme aamun Vuorelan Lotan koulutuksessa. Tälläisen hyppärin Lotta oli meidän pään menoksi laatinut: 

Alussa 1-2 väli tehtiin ihan pakkovalssilla ja kolmosella piti jo vähän ennen sitä vekata ja vastaisella vetämällä saada koira kääntymään kohti nelosestettä, jossa tein välistävedon ja heitin jaakottamalla Nellin esteen 5 yli. Tämän jälkeen tarkoitus oli, että koiran olisi saanut tyrkättyä esteen 6 yli ja siitä leijeröimällä putkeen hypyn 4  takaa. Nelli oli tänään ihan ihmeellinen, eikä ollenkaan irronnut putkeen, vaikka tämmöinen paikka on meille yleensä ihan "helppo" ja Nelli irtoaa sivusuunnassa putkiin todella hyvin. Koska Nelli oli nyt tänään tällainen, niin jouduin juoksemaan putken viertä ja koska valeraskaana oleva Nelli ei kulkenut niin lujaa, niin ehdin hyvin ottamaan Nellin mukaan hypyn päästä ja kulman ohjaamisessa ei ollut mitään ongelmaa.

Esteelle 10 tehtiin ennakoiva tiukka valssi, sillä siitä käännyttiin putkeen noin 90 ateeen kulmassa.. Putken jälkeen mentiin ihan vaan suoraan, josta viimeisen hypyn jälkeen käännyttiin kepeille. Nelli haki kepit hyvin, pujotteluvauhti tosin oli hitaanpuoleinen. Ensin tein seuraavan putken lähettämällä pimeään putkikulmaan. Halusin myös kokeilla sitä,että irtoan putken suuta kohden pakkovalssimaiseen asentoon, mutta tällöin Nelli jätti kepit kesken. Koska Nellillä oli nyt tälläinen päivä, ettei se kestäny mun irtoamista kepeillä paljoa, niin en edes lähtenyt yrittämään keppien leijeröintiä putken toiselta puolelta. 

Radan loppupuolella kokeilin estevälille 28-29 kahta eri tapaa. Ensin tein 28 takaakiertona ja siihen sitten samalla edessäleikkus. Tällöin koira tulee vasempaan käteen ja esteen 29 suoritin takaakierto-niistolla.  Toinen Lotan antama vaihtoehto oli se, että edessäleikkaus jätetään pois ja koira on tällöin oikeassa kädessä. Sitten esteelle 29 tehtiin poispäinkäännös. Sekä poispäinkäännökseen sekä sylkkäriin sain viikonlopun aikana tosi hyviä neuvoja (joista osan olisi kyllä pitänyt olla hallussa paremmin)

Mun molemmant ohjauskuviot on ollu tosi jäykkiä, epävarmoja ja olen usein peittänyt koiran tien esteelle asettumalla liian lähelle estettä. Lisäksi käsieni liikkeet ovat usein aivan liian liioiteltuja ja huidon lopussa kohti taivasta. Enhän mä nyt norsua ohjaa!! ;)

Kotiläksyksi Lotalta saatiin niistojen vahvistamiseen mm, heittämällä lelua niistävästä kädestä. Lisäksi pitää alkaa luottaa Nelliin ja alkaa aiemmin liikkua pois alta, sillä jo seison liian kauan esteen takana niistämässsä, on se koiralle aika henkisesti painostavaa ja hidastaa koiraa. Nyt vaan opetan Nellin varmaksi siihen, että kun joku este merkataan niistämällä, niin se este suoritetaan mahdollisimman tiukasti siivekettä nuollen. Lisäksi kun lähden Nelliä karkuun, niin se tulee aina lujemmin mua kohti. Tässä vielä treenivideo:

Iltapäivällä alkoi olla jo aika kuuma ja kävin vähän väliä kastelemassa Nellin jalkoja ja mahanalusta järvessä. Tosiaan jännitti miten Nelli vielä jaksaa yhden treenin vai meneekö ihan lönköttelelyksi. Tästä radasta minulla ei ole toistaseksi ratapiirrosta mutta video on sepostuksen lopussa.

Alussa tehtiin pakkovalssi kakkoshypyn kohdalla, joka oli samassa linjassa puomin kanssa. Nelli haki hyvin puomin ja target puomin päässä sai Nelli hakeutumaan puomille 2on-2off asentoon nopeammin. Siitä mentiin puomille ja sen jälkeen muurille, josta tiukka käännös puomin alla olevaan putkeen. Multa tuli tässä tosi huolimatonta ohjausta ja Nelli meni ohi putkesta. Tiukempi haltuunotttu ja puolivalssilla, niin koiran olisi saanut putkeen. Putken suulle piti ehtiä tehdä edessäleikkaus ja siitä takaaleikkaukset kahdelle seuraavalle hypylle. Tämän jälkeen Nelliä sai aika tiukasti vetää vastaisella ja omaa linjaa muutamalla, jotta sen sai pidettyä hypyn "oikealla" puolella. Tämän jälkeen jatkoin koiran kääntämistä olkapäällä ja koko rintamasuunnalla kohti putkea A:n alla. 

Putken jälkeen oli kaksi hyppyä, joiden jälkeen mentiin putkeen. Kun lähetin Nellin putkeen, niin itse liikuin heti hyppyjen väliin kutsumaan. Tässä halusin tehdä sylkkärin hypylle ennen putkeen lähetystä. Yleensä mun sylkkärit oli jäykkiä ja olen liian lähellä estettä. Tämä on usein johtanut siihen, että Nelli hyppää esteen väärään suuntaan, kieltää tai pyörähtää esteen takana ylimääräisen kierroksen. Nyt Anu sanoi selvästi kuinka iso tila koiralle on jätettävä siivekkeen ja itsensä väliin. Lisäksi hän puuttui käteni liikkeeseen, joka on ollut liian jäykkä, liian ylhäällä ja ennen kaikkea ranteesta jäykkä. Nyt kun tein pyöräytyksen lähinnä ranteella rennosti pyöräyttäen, niin se toimi Nellillä kuin junan vessa :D Sen jälkeen kaikki sylkkärit sen treenin aikana onnistuivat. Tätä samaa aion kokeilla jatkossa myös poispäinkäännöksissä, sillä mulla on vahva tuntuma, että se voisi toimia myös siinä.

Tämän jälkeen ohjattiin mutkaputkeen ja siitä suoraan toiseen mutkaputkeen joka kulki A:n alla, eli tässä tuli hieman kontakti-putkierottelua. Meille kohta oli helppo, sillä näissä tilanteissa ohjaan ns. keilaamalla koiran putkeen, kun taas jos mennään kontaktille, käteni on ylempänä ja en saata koiraa, vaan enenmmän lähetän sen kontaktille. Sitten mentiin parin hypyn kautta samaan kohtaan, jossa nyt mentiin A:lle. Ei ollut ongelmia. 

Sen jälkeen olikin taas hieman hankalampi kohta, jonka pystyi ohjaamaan usealla eri tavalla. Ensin suunnitelin kahden ensimmäisen hypyn ohjaamista edessäleikkauksilla (kun ne nyt olivat leirin teemaksi muodostuneet :) Mutta sitten kuitenkin päädyin tekemään saksalaisen ekalle hypylle mutta unohdin tehdä edessäleikkauksen toisella hypylle ja Nelli hyppäsi kolmannen hypyn väärään suuntaan. En edes huomannut tätä, kun vasta Anu sanoi, että tuo hyppyhän oli eri suuntaan. 

Uudelleen otettuna tein saksalaisen ja sitten seuraavalle hypylle edessäleikkauksen ja sitten valssilla seuraava hyppy ja siitä putkeen. Putken jälkeen oli hyppy takaakiertona, jossa vedin vastakkaisella vetämällä Nellin hypyn yli. Siitä pituuden kautta kepeille ja kepeille ohjaus meille vaikeasta kulmasta toimi, tosin jouduin saattamaan aika pitkälle kepeillä. Keppien jälkeen oli rengas, keinu ja muuri. Muurin jälkeen koiran linja vei suoraan puomille mille ei ollut tarkoitus mennä vaan puomin alla olevaan putkeen. Tähän ensin suunnittelimme puolivalssia, mutta Anu esitteli meille uuden ohjaustekniikan: flipin. Flipiä voidaan käyttää tilanteissa joissa halutaan ohittaa ansaste ja matka jatkuu kuitenkin samaan suuntaan. Flip alkaa kuin normaali valssi (tässä vaiheessa rintamasuunta on pois ansaesteeltä) ja sitten pyörähdetäänkin niin, että menosuunta on sama kuin ennen flipiä ja ohjaava käsi on sama kuin ennen flipiä. Meillä flip sujui oikein hyvin ja sain Nellin hyvin ohittamaan puomin ja menemään putkeen. Loppusuoralla pari edessäleikkausta ja sitten oltiinkin maalissa.

Se mitä jäi eniten käteen Anun iltapäivän koulutuksesta oli sylkkärin oikeaoppinen suorittaminen (jota mahdollisesti voin hyödyntää myös poispäinkäännöksessä) sekä flipin oikeaoppinen suoritustekniikka sekä tilanteet missä sitä kannattaa käyttää. Mikään joka radalla käytettävä tekniikka tuo ei ole, mutta hyvä tietää ja osata myös tuon tekniikan mahdollisuus. Tässä vielä video Anun treenistä:

Janakkalan kisat 28.7.12

Olin ilmoittanut Nellin Janakkalaan kisamaan 26.7 kaksi agilityrataa. Tämä oli meidän ensimmäinen kisa juoksujen jälkeen ja se kyllä näkyi. Radat olivat mielestäni kohtuullisen vaikeita, vaikka etenemä oli vain 3,1 ja 3,3 m/s. Jotenkin Nelli tuntui ekalla radalla ihan vieraalta koiralta käteen ohjatessa, mutta myös pääosin otan vastuun itselleni huolimattomasti ohjaamisesta. Tosin rataantutustumisessa kun suunnittelin rataa, tein ohjaussuunnitelman sen mukaan miten tiedän Nellin yleensä lukevan ohjaustani, joten muutama kohta tuli yllätyksenä, kuten ensimmäisen radan irtoaminen valssin jälkeen putkeen josta juuri oltiin tultu. Jälkeenpäin ajateltuna homma olisi pitänut tehdä heittämällä koira takaakiertoon mutta koska kuljetus siitä hypyltä seuraavalle oli tosi pitkä, en luottanut siihen että Nelli todella pysyy mukana siinä päällejuoksussa eikä lähde itsenäisesti irtoamaan seuraavalle hypylle ja arpomaaan hyppysuuntaa. Siitä olisi vaan voinut tehdä takaakierto-niiston ja lähetyksen A:n alla olevaan putkeen mutta nyt Nelli tullessaan ulos sieltä väärästä putkestä, ei lukenut ollenkaan mun ohjausta sinne putkeen vaan säntäsi A:lle. Sen jälkeen olisi pari hyppyä mistä sitten mentiin sinne A:lle, niin nyt sitten Nelli päättikin mennä sinne A:n alla kulkevaan putkeen. Oma ohjaus ei ollut tapeeksi vahva (oma pakka oli aika sekaisin tässä vaiheessa...), joten tästö otan syyn itselleni.

Tämän jälkeen sain Nellin jonkinlaiseen hallintaan ja loppurata sujui virheittä. Ylpeä olen siitä, etten lopettanut kesken kaiken vaan sain kasattua paketin kasaan niin, että loppurata oli ihan ok. Mm. takaaleikkaus toka vikalle hypylle käänsi Nelliä hyvin viimeiselle hypylle. Mutta yleisfiilis radan jälkeen oli, ettää: WTF?. Koira tuntui ihan vieraalta ohjata ja olin ihan, että mitä ihmettä mun koiralle on tapahtunut juoksujen aikana.
Tässä tämä kamala rata, jonka voisi lähettää suoraan hauskoihin kotivideoihin (videon laatu tosi huono, ja ilmeisesti linssin suojus jäänyt osittain eteen)

Toisella radalla lähdin hirvellä taisteluasenteella liikkeelle. Rata oli lähes peilikuva siitä radasta mikä oli ensimmäisellä radalla. Alussa ei ollut mitään kummenpaa, mutta Janakkalassa on meidän kammoama puukeinu, ja ilmeisesti Nelli oli lähenyt liian nopeasti liikkeelle keinulta ja siitä M. Salonen antoi vitosen. Kepeille meno oli hyvä ja samoin mun valssi keppien päätyyn oikein ajoissa tehty. Samoin nyt käskytys A:lle samassa tilanteessa kuin ekalla radalla oli huomattavasti napakampi ja nyt Nelli meni A:lle. Siitä renkaan kautta putkeen lähempään päähän, minkä tein juoksemalla putken "oikeaa päätä" kohden ja vahvistamamalla sitä vielä olkapääkäännökkellä. Sen jälkeen uudestaa renkaan läpi ja A. Yksi hyppy ja putki, josta tuli vastaan taas se hyppysarja, jossa oli pitkä esteiden välinen kuljetus. Olin jo rataantutusmisessa epävarma tästä paikasta. Tarkoitus oli tehdä se taas päällejuoksulla hypyn 1 ja 2 välin ja sitten vetämällä koira hypyltä kaksi välistä vastaisellä ja heittää ohjaavalla kädellä hypyn yli, josta sitten suoraan loppusuoralle.

Noh, homma ei mennyt ihan niinkuin olin suunnittelut. Epävarmuus jo rataatutustumisessa ei tiennyt hyvää tälle kohdalle ja jotenkin mulla oli sellainen fiilis päässäni, että mulla on hirveä kiire putken jälkeisen hypyn jälkeen (mikä ei oikeasti edes ollu). Tämän vuoksi lähdin peruuttaamaan liiaan aikasin jo seuraavaa hyppyä kohden ja Nelli meni siitä hypystä ohi. Siinä vaiheessa mun pakka taas hajosi ja Nelli meni sitten ennen loppusuoraa olevan hypyn väärään suuntaan ja siinä rata sitten hyllyyntyi. Mutta kaiken kaikkiaan 100x parempi rata kuin ensimmäinen rata, joten eiköhän se tästä ala kulkea taas kisoissa kun vaan saan oman pään pidettyä kasassa. Alla video jälkimmäisestä radasta, alussa on turhaa odottelua, noin kohdassa 0.30 alkaa itse rata.

Emmi Lavikan treenit 25.7

Oltiin sovittu yhteistreenit Emmin kanssa Ojankoon ja mun toiveena oli vaikeita keppikulmia, keppien jälkeen valssia, välistävetoja ja näitä kyllä sain. Radalla oli viime viikon lopun MM-karsinnoista saman tyyppinen hyppykuvio ja siitä lähetys kepeille, missä oli vielä putki takana ansaesteenä. Lisäksi oli keppien jälkeistä valssia, keinua ja pituutta "seinää" päin, aa-putkierottelua sekä vinottaisia hyppyjä. 


Ilma Ojangossa oli jotenkin tosi painostava, hiostava ja lämpötila nousi hellelukemiin treenien aikana. Olin itse vähän väsynyt pitkän iltavoittoisen työputken jälkeen, joten olo oli vetelä mikä ei ole koskaan hyvä ennen treenejä. Tosin usein treenit piristävät ja tuovat energiaa mutta tänään niin ei käynyt. Myös Nelli oli heti alusta asti jotenkin outo, sellainen laama millainen se joskus on. Tekee mutta sillä tavalla löysän ja ei-innokkaan oloisesti. Ensimmäisellä kierroksella se jopa otti häiriötä viereisen kentän koirista ja vilkuili sinne kesken puominsuorituksen, sekä jäi jossain kohtaan nuuskimaan maata, jotta molemmat ovat Nellille aivan epänormaalia käytöstä treeneissä. Olin vähän, että mitä ihmettä ja Emmikin kommentoi, että Nelli ei ole kyllä yhtään sellainen millainen Nelli oli talven ja kevään aikana Emmin treeneissä. Maanantaina Nellihän oli tosi reipas Sinin treenissä ja teki tosi hyvällä asenteella töitä. Syitä mietin tähän fleguiluun, niin yksi syy oli varmasti kuumuus. Mehän aloitettiin meidän kisaura viime syksynä ja Nelli ei ole koskaan kisannut erityisen kuumassa säässä, joten tätä täytyykin nyt seurata, miten helle vaikuttaa Nellin tekemiseen. 


En kyllä muista, että se olisi viime kesänä ollut treeneissä mitenkään erityisen hidas jos olisi lämpimämpi (tai ehkä hiukan joo, nyt kun tarkemmin mietin), mutta meidän treenit oli pääosin myöhemmin illasta ja Nelli kulki muutenkin viime kesänä hitaammin, kuin mitä se on saanut vauhtia talven aikana. Toinen syy, mitä vähän "pelkään", on valeraskaus, joka viime juoksujenkin jälkeen vaikutti ainakin reilun kuukauden ajan Nelliin. Sillä ei ollut silloin sellaista intoa tehdä, se oli vähän samanoloinen silloin mitä tänään. Silloin se tosin kotona yritti tehdä pesää ja vähän hoivata vinkulelua, mutta nyt juoksujen loppumisesta on vasta pari viikkoa, niin saa nähdä mihin tämä tästä kehittyy. Toisaalta Nellillä on ollut koko ajan sellaista vaihtelevuutta siinä miten innokkasti se tekee, mutta nyt keväällä sitä ei ollut ja aika siitä kun noustiin kolmosiin helmikuussa (kun edellinen valeraskaus loppui) aina juoksuihin asti, Nelli oli lähes aina reipas treeneissä. Mutta tosiaan olo jäi vähän epävarmaksi, ja jos ratavirheetön nolla ensi lauantain radoilta saadaan, niin tällä vauhdilla on tekemistä, että päästään ihanneaikaan. Mutta käydään nyt testaamassa lauantaina miltä meno silloin tuntuu. 


Mutta täytyy kyllä sanoa, että täysin en voi Nellin piikkin laittaa tuota hitautta. Oma ohjauskin oli jotenkin pohjattoman löysän näköistä, kun katsoin nyt videolta. Liikuin itse aivan liian hitaasti ja sellainen asenne tekemiseen puuttui. Varmasti sillä, että olisin tehnyt itse sellaisella reippaalla ja sopivan taisteluhenkisellä asenteella, niin Nellikin olisi voinut liikkua paremmin. Joten oltiin molemmat tänään vähän unessa, siitä raippaa mulle kyllä!!


Itse treenistä, niin sain Emmilta todella hyvää neuvoa siitä miten mun välistävedot on sellaisia, etten liiku samalla eteenpäin, vaan käännän rintamasuunnan ja vedän vastaisella, kutsun nimellä mutta pysyn lähes paikallaan. Ja sitten yhtäkkiä lähdenkin taas liikkeelle. Kun kokeilin liikkua reippaammin samalla kun teen välistävetoa, niin Nellikin tulee niihin paremmin ja nopeammin. Joten tähän pitää kiinnittää jatkossa huomioita.Välistävedot on olleet mulle aina vähän hankalia, niissä kun pitää liikkua välillä myös takaperin, sillä usein Nellille ei riitä pelkkä vastaisellä kädellä vetäminen vaan joudun tekemään puolivalssia, ja siinä liikkuminen on mulle ollu aina hankalaa. Ja jos välistävetoja on monta peräkkäin, niin jään jälkeen usein kun en osaa liikkua tarpeeksi nopeasti peruuttamalla tai sivuttain. Taas näitä asioita joita pitäisi harjoitella ihan ilman koiraakin, jotta siitä liikkeestä tulisi sellainen, että se tulee "selkärangasta". 

Kepit Nelli haki tosi hyvin aika vaikeasta kulmasta, mutta saatoin sitä aika pitkälle, sillä kun Nelli ei kulkenut lujaa, niin itsekin ehdin aika lähelle keppejä. Toisaalta olisin voinut pysähtyäkin ja antaa Nellin vaan hakea kepit, mutta se ajatus tuli vasta nyt... Se mikä oli positiivista, niin Nelli kesti tosin hyvin mun tosi aikaisen valssin keppien päässä (pujotteli loppuun keskeytyksettä), mutta se hidasti sen keppien suorittamista. Sainkin Emmiltä vinkin, että kun teen näitä valsseja keppien edessä niin palkkaan heti lentävällä pallolla, jotta sen pujotteluvauhti ei kärsisi siitä, että mä teen jotain muuta kuin kuljen sen rinnalla kepeillä. Toisaalta ajattelin, että tässä vaiheessa treenaan nyt joko pujottelunopeutta tai sitten erikseen erilaisia häiriöitä pujottelun aikana, kuten omaa sijoittumista ja silloin en vaadi pujottelunopeudessa niin nopeaa suoritusta. Kun tehdään keppien vauhtitreeniä kapealla kujalla, niin alan tehdä siinä pikkuhiljaa siinä näitä häiriöharjoituksia, samoin lähetyksiä erikulmista, takaaleikkausta kepeille yms. 

Se mikä, oli positivista tänään oli hyvä puominkontakti, keppien hakeminen, alun vinohypyn lukeminen vastaisella vetämällä, Nellin kääntyminen suhteellisen tiukkaan aa:n alla olevasta putkesta ja ensimmäisen kierroksen jälkeen aa-putkierottelu toimi myös (tai kun mä ohjasin oikein :D). 

Mutta summa summarum: saatiin taas paljon mietittävää ja treenilistalle asioita, mutta vähän on epävarma fiilis lauantain suhteen. Toisaalta pitäisi nyt vaan nollata pää ja keskittyä ajattelemaan, että me mennään tekemään kunnon taistelurata. Oma asenne ja tekemisen meininki pitää nyt löytää lauantaiksi, jotta olen ainakin omasta puolestani teen 100% töitä molemmilla radoilla koko suorituksen ajan!

Nellin pujotteluasentoa korjaamassa

Käytiin maanantaiaamun kunniaksi Sinin opissa kokeilemassa mikä voisi olla realistinen aika, johon Nelli pystyisi kepit suorittamaan. Tällä hetkellä Nelli pujottelee 3 sekunnin molemmin puolin, keskimäärin 2,8-3,3 sekuntia. Nelli pujottelee villakoiramaiseen tapaan pää liian pystyssä ja siihen asentoon pyrimme vaikuttamaan tänään käyttämällä ohjureita, ei perinteiseen tapaan pujottelun opetteluun, vaan asennon korjaukseen eli ohjurit laitettiin koiran yläpuolelle. Lisäksi mittasimme Nellin juoksuaikoja keppien matkalla ilman keppejä, kujan läpi juostessa ja sitten pujotellessa joko kujan+ohjureiden kanssa, suorilla kepeillä ohjureiden kanssa ja lisäksi lopuksi suorilla kepeillä sekä vielä hyvin kapealla kujalla.


Nopeimmillaan Nelli meni keppien pituisen matkan kun kutsuin sitä luokse 0,9s. Yhdessä juoksemalla meni n.2s ja nopeimmillaan kujan kautta 2,09s. "Käänteisten ohjureiden" käyttö vaikutti jonkin verran Nellin pujotteluasentoon ja siten nopeuteen, mutta kaikkein nopeimpia ja myös asennoltaan parhaimpia toistoja saatiin tekemällä keppejä kapealla kujalla. Tällä metodilla on tarkoitus jatkaa vapaatreeneissä keppien kanssa puurtamista, jotta Nellin ylös-alasliike pujotellessa saataisiin enemmän suuntautumaan eteenpäin matalana meneväksi. Sini voi kommentoida videon nähtyään vielä mitä mieltä, olet näin videon kautta Nellin asennosta eri tavoilla.

2on-2off- lautatreeniä kotona

Koska Nellillä on ollut viime aikoina hieman epävarma oikeasta kontaktiasennosta puomilla, tein illalla vielä lyhyen harjoituksen, jotta näin mikä on Nellin tilanne 2on-2off asennon suhteen, eri tavoilla laudalle kontaktiasentoon mennessä. Kutsumalla ja saattamalla oikea paikka löytyi heti, mutta lähettämällä ei ollenkaan niin kuin pitäisi. Joten jatkamme sadepäivinä näitä harjoituksia kotona.

Taustaa ja esittely meistä

Se mikä jäi kirjoittamatta on meidän tausta eli voisin tähän kertoa vähän minun ja Nellin taipaleesta ja siitä miten on päästy siihen pisteeseen missä nyt ollaan. Agilityyn tutustuin vanhemman koirani Annin kanssa vuonna 2009, mutta sillä ei ollut ollenkaan sellaisia ominaisuuksia mitä lajissa olisi tarvittu. Se teki jos huvitti, tai jos palkka oli tarpeeksi hyvä mutta silti omaan tyyppilliseen tapaansa verkkaisesti. Siihen aikaan kun Annin kanssa agilityä harrastelin, niin se oli vielä sellaista puuhastelua ja oikeastaan vasta kun Nellin kanssa pääsin todella pätevälle kouluttajalle alkeisoppiin, kipinä lajiin syntyi ja oikeanlainen lajinmukainen treenaus saattoi alkaa. Nelli tulikin minulle ensisijaisesti harrastuskoiraksi nimenomaan agilityyn ja pentuna panostin sen kanssa mm. kovasti sen syttymistä saalisleikkiin, joka on ollut todella hyödyllistä myöhemmin, sillä Nelli palkkautuu todella hyvin lelulla, pitää lelun perässä juoksemisesta ja sen retuuttamisesta.

Talven 2010-2011 aikana opettelimme kaikkea agilityn perusasioista kuten estehakuisuutta tekemällä lukuisia estesuoria, joissa päässä oli target. Harjoittelimme ohjaavaan käden seuraamista, erilaisten esineiden ja mm. puiden kiertämisiä.  Lisäksi opettelimme operantisti kouluttamalla kontaktien 2on-2off-asennon löytymistä ohjaajan paikasta riippumatta. Panostimme paljon myös koiran irtoamisharjoituksiin mm. putkiin. Teimme myös ohjaustekniikoiden alkeita, kuten erilaisten valssien opettelua. Keppejä aloin itse opettaa verkkojen ja ohjureiden avulla keväällä 2011 ja Nelli sai todella nopeasti ideasta kiinni ja aika pian sain alkaa poistella ohjureita.
Toukokuussa 2011 Nelli täytti 15kk ja saimme osallistua möllikisoihin. Nelli osoittautui jo siellä nopeaksi ja hyvin ohjattavaksi koiraksi, ja saavutimme useita möllikisavoittoja kevään ja kesän aikana.

Syksyllä 2011 18.9 oli meidän ensimmäinen starttimme 1:lk:ssa, silloin tuloksena ensimmäiseltä radalta 5 mutta toiselta saimme jo ensimmäisen LUVA:n. Nelli starttasi 1.lk:ssa yhteensä vain 5 starttia ja sen jälkeen oli 3 LUVA:a kasassa ja nousimme 2.lk:aan 15.10.2011 Jyväskylässä Johanna Nybergin radalla.
Myöskään 2.lk:ssa emme viihtyneet kauan, Nelli keräsi luokanvaihtoon oikeuttavat LUVA:t viidellä startilla ja sen viimeisen LUVA:n ja samalla SERT:n siirtyä 3. lk:aan tuli 4.2.2012 taas Johanna Nybergin radalta.

Kolmosluokassa olemme kisanneet nyt 22 starttia, joista 8 on ollut nollatulosta (niistä 2 tuplanollaa), 3 kpl 5 virhepisteen tuloksia ja loput hyllyjä. Kolmosissa kisaamassa ollessamme olemme saavuttaneet 2 kappaletta SERT-A: ta, jotka ovat tulleet 14.4.12 Riihimäeltä Andreas Silfverbergin radalta sekä 28.4.12 Liedosta Salme Mujusen radalta. Saimme siis kevään aikana SM-kisoihin vaadittavat nollat kasaan ja olimmekin kyseisissä kisoissa sekä yksilöradalla, että HSKH:n joukkueessa. Valitettavasti yhden huonon valssin vuoksi hyllytimme joukkueradan ja yksilöradalla myös epäonnistunut valssi heitti koiran esteen väärältä puolelta hyppyyn. Mutta runsaasti kokemusta saatiin isoista kisoista ja hirmuisen kiva viikonloppu oli seurakaverien kanssa viettää agilityn merkeissä.

Heti SM-kisojen jälkeen oli seuramme agilityn Tehoryhmän valintatilaisuus, jossa kävimme Nellin kanssa näyttämässä osaaamistamme. Aivan kympin suorituksia ratamme eivät olleet mutta aika lähellä nykyistä tasoamme, joten olin tyytyväinen kotiinlähtiessä. Muutama päivä sitten saimme tulokset valinnoista ja meidät valittiin Haastajatehikseen, joka erooa toisesta muodostetusta Tehoryhmästä Huipputehiksestä näin:  Huipputehis:ylläpitää kansalliselle huipputasolla jo kilpailevien koirakoiden osaamista. Haastajatehis tukee uusien potentiaalisten koirakoiden nousua kansallisesti huipputasolle. 


Se mitä voisin vielä Nellistä kirjoittaa, on se vahvuudet ja heikkoudet. Nelli on kohtuullisen ohjaajapehmeä, mikä tekee siitä helposti ohjattavan koiran, se lukee hyvin ohjausta, se on suoritusvarma silloin kun oma ohjaukseni on kasassa, teknisesti taitava, irtoaa kohtalaisen hyvin (varsinkin sivusuunnassa). Nelli sopeutuu uusiin tilanteisiin, uusiin ihmisiin, paikkoihin, ihmispaljouteen, meteliin, eikä stressaannu erilaisissa kisaympäristöissä. Sillä on korkea saalisvietti, mitä voi hyödyntää palkkauksessa, lisäksi se palkkaantuu hyvin myös nameilla. Nellillä on hyvä hyppytekniikka ja se ei koskaan tiputa rimoja. Kepit se hakee itsenäisesti erilaisista kulmista ja kestää kohtuullisen hyvin minun sivu- ja eteenirtoamisen. 


Se mikä on Nellin heikkous on sen pehmeys, se muistaa ikävät kokemukset pitkään. mm. yksikin huono kokemus keinulla, vie meidän keinuosaamista taas monta askelta taaksepäin. Lisäksi sen vauhti vaihtelee ajoittain (tyypillinen tuulella käyvä narttu...) ja ajoittain se on vielä epävarma osittain varmasti nuoruutensa vuoksi mm.irtoamaan riittävästi. Lisäksi puominkontakti on nyt vaiheessa, samoin keinu vaatii jatkuvaa lisävahvistusta. 


Nellin kisatulokset: http://www.agi.fi/ranking/koirakko/ELINA%20SUORANTA/NELLI
Nelli KoiraNetissä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI19571%2F10&R=172.31


Mutta tässä meidän tarina tähän asti ja nyt tästä eteenpäin meidän menoa voi lukea tästä blogista :)