Käytiin kisaamassa 30.9 Purinalla kaksi agilitystarttia ja olin itse tosi kipeänä, joten jo idea lähteä kisaamaan oli todella huono, sillä olo oli tosi kehno ja ajatukseni ei ollut ollenkaan mukana radoilla.
Ensimmäinen rata sujui ihan ok kuitenkin kepeille asti, josta lähdin huonossa linjassa seuraavalle hypylle, niin että Nelli hyppäsi sen vinoon ja sitten oikaisin linjaani kohti renkaan jälkeistä putkea, joka johti siihen että Nelli hyppäsi renkaan laskeutuen niin, että sen linja oli kohti väärää putkenpäätä ja kun mä huusin, että putkeen putkeen, niin väärään päähänhän se Nelli meni....
Toisella radalla mistä ei ole videota olin jo niin kuutamolla, että unohdin lopussa radan, että kummalta puolelta yksi hyppy tehdään ja Nellihän tuli suoraan sitten putkesta mun jaloille..
Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä (mutta jälkiviisaana voin sanoa, että kipeänä en mene enää kisaamaan!)
Eka rata tässä:
http://www.youtube.com/watch?v=lVQpuMvYBek
sunnuntai 30. syyskuuta 2012
lauantai 15. syyskuuta 2012
Villakoirien agimestaruudet 15.9.12
Ajeltiin Lauran ja Sashan kanssa Tampereelle villakoirien agimestaruuksiin. Rotumesturuus ratkaitiin A-agilityradan perusteella ja siihen laskettiin mukaan myös ykkös- ja kakkosluokankoirakot. Kolmoset ja kakkoset saivat aikatasoistusta.
Rata oli oikein mukavan aloinen ja vaan paria kohtaa missä jännitin saanko koiran edellisen esteen jälkeen oikealle puolelle, sujuivatkin ihan hyvin. Kiinnitin huomioita jo edellisen ratojen aikana, ettei tuomari ollut kovin tarkka keinun suorittamisen suhteen, jo mekin teimme iloisen hyppäyksen keinulta mutta vitosta ei tullut. Loppu oli helppo ja Nelli saapui maaliin -7,70 (etenemä 3,31ms/s, joka on meidän agilityradan ennätys). Hävittiin kolmanneksi tulleeelle 0,05 sekuntia ja oltiin näin rotumestaruuksia sijalla 4.
Hyppyradalla Teija ja Taika vetivät niin kovan pohja-ajan, joten minkään valtakunnan mahdollisuuksia nollavoittoon tai hyppysertiin, ei olisi ollut joten päätin vetää radan sillä periaatteella, että kokeillaan kaikkea sellaista mitä ei normaalisti kisoissa "uskalla" kokeilla. Tein kepeille takaaleikkauksen, sekä suoran putken jälkeen ohjasin Nellin kaukaa renkaan ja muurin yli juosten itse sivuttain olevan seuraan seuraavan hypyn taakse. Olin niin haltioissani, että Nelli irtosi niin hienosti, että haltuunotto vedon jälkeen unohtui ja Nelli ampaisi mun takana olevalle hypylle :D Mutta olin tosi tyytyväinen, että kuvio toimi sekä uskalsin niin tehdä.
Lopussa oli kaksi vaihtoehtoa, tehdä lopun hypyt takaaleikkaamalla tai edessäleikkauksilla ja koetin tehdä takaaleikkauksilla mutta ne selkeästi söi Nellin vauhtia. Joten vastaavassa tilanteessa teen ehdottomasti edessäleikkaukset. Videota tästä radasta ei valitettavasti ole, kun kameran akku tyhjentyi juuri kun rataa piti alkaa kuvata.
Mutta tässä vielä villisten agimestaruuksien tulokset: http://www.villakoirakerho.com/agility/agilitymestaruus_tulokset_2012.pdf
Rata oli oikein mukavan aloinen ja vaan paria kohtaa missä jännitin saanko koiran edellisen esteen jälkeen oikealle puolelle, sujuivatkin ihan hyvin. Kiinnitin huomioita jo edellisen ratojen aikana, ettei tuomari ollut kovin tarkka keinun suorittamisen suhteen, jo mekin teimme iloisen hyppäyksen keinulta mutta vitosta ei tullut. Loppu oli helppo ja Nelli saapui maaliin -7,70 (etenemä 3,31ms/s, joka on meidän agilityradan ennätys). Hävittiin kolmanneksi tulleeelle 0,05 sekuntia ja oltiin näin rotumestaruuksia sijalla 4.
Hyppyradalla Teija ja Taika vetivät niin kovan pohja-ajan, joten minkään valtakunnan mahdollisuuksia nollavoittoon tai hyppysertiin, ei olisi ollut joten päätin vetää radan sillä periaatteella, että kokeillaan kaikkea sellaista mitä ei normaalisti kisoissa "uskalla" kokeilla. Tein kepeille takaaleikkauksen, sekä suoran putken jälkeen ohjasin Nellin kaukaa renkaan ja muurin yli juosten itse sivuttain olevan seuraan seuraavan hypyn taakse. Olin niin haltioissani, että Nelli irtosi niin hienosti, että haltuunotto vedon jälkeen unohtui ja Nelli ampaisi mun takana olevalle hypylle :D Mutta olin tosi tyytyväinen, että kuvio toimi sekä uskalsin niin tehdä.
Lopussa oli kaksi vaihtoehtoa, tehdä lopun hypyt takaaleikkaamalla tai edessäleikkauksilla ja koetin tehdä takaaleikkauksilla mutta ne selkeästi söi Nellin vauhtia. Joten vastaavassa tilanteessa teen ehdottomasti edessäleikkaukset. Videota tästä radasta ei valitettavasti ole, kun kameran akku tyhjentyi juuri kun rataa piti alkaa kuvata.
Mutta tässä vielä villisten agimestaruuksien tulokset: http://www.villakoirakerho.com/agility/agilitymestaruus_tulokset_2012.pdf
Piirinmestaruuskisat 15.9.
Lähdettiin tekemään piirinmestaruuskisoihin tavoitteena vaan tuplanolla, koska Ritva Herralan radat sopii meille. Ensimmäiselle radalla ei ollut muuta haastavaa kuin kepillevienti ja päätin tehdä sen "varmuuden vuoksi" keppien sisäpuolelta. Muuten radassa ei ollut mitään eityisen haastavaa, aika suoraa tykitystä, kun muisti vaan ottaa koiran mukaan kaikissa käänteissä. Nollatulos ihan kohtullisella ajalla.
Tämän jälkeen oli hyppyrata, joka oli enemmän agirataa haastavampi. Varsinkin kepeille lähetyksessä tuli monilla koirilla ongelmia. Kepelle tultiin mutkaputkesta, joka syötti suoraan muurille, niin koiran haltuunotto putken jälkeen ja lähetys kepeille ohi muurin oli haastavin kohta. Loppurata meni ihan ok. vaikka jouduin tekemään ennen putkea takaaleikkauksen, niin ehdin tekemään edessä leikkauksen putken jälkeen loppuradan hypyille.
Mutta tuloksena kahden radan jälkeen meille yksilöpronssi 0,02 sekunnin erolla hopeaan ja 0,07 sekunnin erolla Piirinmestaruuteen. Mutta todella yllättyneitä oltiin ja keskittyminen viimeiselle joukkueradalle oli vaikeaa.
Joukkuerata oli helpohko, ihanneaika todella löysä (vain 3,0m/s) mutta jotta meidän joukkueella olisi jotain mahdollisuuksia palkinnoille, piti radan olla virheetön mutta myös nopea. Sain Nellin kanssa hyvän fiiliksen heti alkuuun ja tehtiin kaiken kaikkiaan tasaisen virheetön nollarata! :) Sen jälkeen vaan jännitettiin kuinka viimeiset meidän seuran koirakot suoriutuvat. Jenni ja Amelie valitettavasti tekivät hyllyn viimeisellä esteellä koiran mennessä väärään päähän putkea, muuten loistavan radan jälkeen! Riikka ja Säde tekivät varman nollan viimeisenä koirakkona ja kulta HSKHn minijoukkueelle varmitui! Hyvä me!
Tässä videot radoista: http://www.youtube.com/watch?v=-tuSiQKB-Gw&feature=youtu.be
.jpg)
Tämän jälkeen oli hyppyrata, joka oli enemmän agirataa haastavampi. Varsinkin kepeille lähetyksessä tuli monilla koirilla ongelmia. Kepelle tultiin mutkaputkesta, joka syötti suoraan muurille, niin koiran haltuunotto putken jälkeen ja lähetys kepeille ohi muurin oli haastavin kohta. Loppurata meni ihan ok. vaikka jouduin tekemään ennen putkea takaaleikkauksen, niin ehdin tekemään edessä leikkauksen putken jälkeen loppuradan hypyille.
Mutta tuloksena kahden radan jälkeen meille yksilöpronssi 0,02 sekunnin erolla hopeaan ja 0,07 sekunnin erolla Piirinmestaruuteen. Mutta todella yllättyneitä oltiin ja keskittyminen viimeiselle joukkueradalle oli vaikeaa.
Joukkuerata oli helpohko, ihanneaika todella löysä (vain 3,0m/s) mutta jotta meidän joukkueella olisi jotain mahdollisuuksia palkinnoille, piti radan olla virheetön mutta myös nopea. Sain Nellin kanssa hyvän fiiliksen heti alkuuun ja tehtiin kaiken kaikkiaan tasaisen virheetön nollarata! :) Sen jälkeen vaan jännitettiin kuinka viimeiset meidän seuran koirakot suoriutuvat. Jenni ja Amelie valitettavasti tekivät hyllyn viimeisellä esteellä koiran mennessä väärään päähän putkea, muuten loistavan radan jälkeen! Riikka ja Säde tekivät varman nollan viimeisenä koirakkona ja kulta HSKHn minijoukkueelle varmitui! Hyvä me!
Tässä videot radoista: http://www.youtube.com/watch?v=-tuSiQKB-Gw&feature=youtu.be
.jpg)
tiistai 4. syyskuuta 2012
Tehis-treenit 4.9
Ensimmmäiset tehoryhmän treenit, jotka veti Taneli Ikäheimo. Radalla sai todella juosta, sillä siellä oli paikkoja missä piti todella JUOSTA! ;) Alun neloshypyn olisin ottanuta eri tavalla sisäsivekkeen ympäri, ensin rataantutustumisessa mutta kun käytiin yhdessä läpi rataa niin oli huomattavasti järkevämpää mennä ottamaan koira nelosesteen kauemman siivekkeen taakse ja siitä pyöräyttämällä olisi saanut hyvän linjan kohti seuraavaa estettä. Muutaman harjoituksen jälkeen Nelli tuli hyvin käteen mutta itse sitten jotenkin sössin lopun ja jouduin mm. ensimmäisellä kerralla tekemään takaaleikkauksen hypylle ennen pussia, vaikka tarkoitus oli tulla hypyn sisäpuolelta. Ensimmäisen kerran pussin jälkeen Nelli ei hakenut keppejä mutta sitten se meni hyvin ja pystyin menemään seuraavan esteen taakse ottamaan koiran pakkovalssilla. Hienosti Nelli pujotteli loppuun vaikka en ollut vierellä.
Keinun jälkeen oli järkevintä jäädä vasemmalle puolella ja tehdä takaaleikkaus hypyn jälkeen jolloin
pystyi tekemään takaaleikkauksen ja valssin muurin taakse. Tässä välissä rata meni hyvin ja ongelma kohta oli radan loppupäässä oleva hyppy ennen putkea, sillä kun Nelli on nyt saanut extrapalkkaa keinulta, ja koska esteen laskeutumispaikasta oli suora näkyvyys keinulle, eikä sitä seuraavan putkeen, niin oli todella haastavaa saada Nelli mukaan putkeen. Tarvittiin katsekontakti koiraan ja tiukka "Nelli"-käsky, jotta Nelli lähti mukaan. Lisksi mulla oli kova kiiren putken jälkeen tekemään samantyyppisen esteen takaa pakkovalssi, joten kerran taisin onnistua, JEE!! Mutta treenataan noita kohtia kyllä vapaatreenissä, sen verran haastavia ne oli.
Tässä ratapiirros ja videokooste:
sunnuntai 2. syyskuuta 2012
Elina Jänesniemen treenit 2.9.
Elinalla oli 26 esteen rata, jossa oli paljon teknisiä kohtia ja koiran haltuunottoja. Meillä alku meni ihan hyvin, tosin Elina halusi, että teen useita edessäleikkauksia radan aikana, sillä ne sopivat Nellille tosi hyvin. Tätä samaa sanoi Elina jo reilu vuosi sitten, kun oltiin Elinan toukokuussa 2011 koulutuksessa. Joten tänään niitä tehtiin ja panostettiin niiiden oikea-aikaisuuteen ja siihen, että katson koiraa vauhdissa, jotta se tulee varmasti mukaan (vaikka monissa tilanteissa tuleekin). Joten edessäleikkauksia otettiin paljon.
Rata sujui pääsosin hyvin, kontakitit olivat hyvät, kepeillä Nelli kesti minun irtoamisen eteenpäin seuraavan putken luokse tekemään pakkovalssia. Meillä ei ole (vielä) varsinaista putkijarrua vaan kutsun Nelliä putken aikana ja heti kun se tulee putkesta, mutta silti loppupään suoran putken ulostulolinja valui (yllätys yllätys!!).
Se mikä tänään osoittaitui aiheelliseksi treenata oli minun saksalaiset. Olen tähän asti suorittanut ne niin, että vedän vastaisella kädellä silloin kun koira ponnistaa. Elina sanoi, etttä koira täytyy opettaa siihen, että kun este merkataan, niin silloin siirrytään siivekkeen ohitse, jolloin saadaan pelivaraa radan jatkon kannalta. Oli tosi vaikeaa tehdä niin, että liikkuu riittävän nopeasti, kääntää kuitenkin vartaloa ja pitää katseen koiran laskeutumispaikassa. Tätä voi treenata niin, että kun koira ponnistaa niin tiputtaa lelun sinne laskeutumipaikkaan. Tällöin pikkuhiljaa pystyy itse aikaisemmin ja aikaisemmin siirtymään esteen toiselle puolelle mutta koiralle se hyppy on edelleen merkattu eli se suoritetaan. Tämä oli pääasia, jonka opin Elinan treeneistä ja aion jatkaa sen treenamista ensin yksittäisillä esteillä ja kun Nellin (ja mun taidot) kehittyy niin useiden esteiden kautta.
Rata sujui pääsosin hyvin, kontakitit olivat hyvät, kepeillä Nelli kesti minun irtoamisen eteenpäin seuraavan putken luokse tekemään pakkovalssia. Meillä ei ole (vielä) varsinaista putkijarrua vaan kutsun Nelliä putken aikana ja heti kun se tulee putkesta, mutta silti loppupään suoran putken ulostulolinja valui (yllätys yllätys!!).
Se mikä tänään osoittaitui aiheelliseksi treenata oli minun saksalaiset. Olen tähän asti suorittanut ne niin, että vedän vastaisella kädellä silloin kun koira ponnistaa. Elina sanoi, etttä koira täytyy opettaa siihen, että kun este merkataan, niin silloin siirrytään siivekkeen ohitse, jolloin saadaan pelivaraa radan jatkon kannalta. Oli tosi vaikeaa tehdä niin, että liikkuu riittävän nopeasti, kääntää kuitenkin vartaloa ja pitää katseen koiran laskeutumispaikassa. Tätä voi treenata niin, että kun koira ponnistaa niin tiputtaa lelun sinne laskeutumipaikkaan. Tällöin pikkuhiljaa pystyy itse aikaisemmin ja aikaisemmin siirtymään esteen toiselle puolelle mutta koiralle se hyppy on edelleen merkattu eli se suoritetaan. Tämä oli pääasia, jonka opin Elinan treeneistä ja aion jatkaa sen treenamista ensin yksittäisillä esteillä ja kun Nellin (ja mun taidot) kehittyy niin useiden esteiden kautta.
torstai 30. elokuuta 2012
Niinu Linnan treenit 30.8
Tänään päästiin paikkamaan poissaolevaa koirakkoa Niinun koulutukseen. En ollut aiemmin ollut Niinun koulutuksessa ja vähän jännitin miten Nelli kulkee, kun ollut nyt enemmän tai vähemmän perässä vedettävä juoksujen loppumisen jälkeen. Tosin jos vertaa kisaviikonloppuun kun oltiin 18. ja 19.8 kisamaamassa Lohjalla ja Janakkalassa, niin nyt ainakin omaan silmääni koiralla oli enemmä draivia tehdä ja mielestäni se liikkui paremmalla vauhdilla. Videokuvaa treeneistä ei valitettavasti ole.
Alussa oli 2 hyppyä ja sen jälkeen muuri takaakiertona mistä lähetys putkeen, jonka pää oli suorassa linjassa lähtölinjan kanssa. Menin ensin ottamaan Nellin pakkovalssilla muurin taakse, mutta Niinu sanoi, että pakkovalssilla koiran hyppysuunta suuntautuu enemmän niin kuin jatkaisimme vähemmän tiukassa kulmassa, joten takaakiertona homma toimi paljon paremmin. Tässä myös Niinu sanoi, että lähdössä jäisin vähän lähemmäs Nelliä jolloin saisin paremman rytmityksen takaakiertoon. Eli ensin liikun reippaammin ja sitten jarrutan, jolloin koira myös hidastaa. Varsinkin kun tässä kohdassa oli vielä lähtösuoralla kolmas hyppy, jota ei menty, niin koira tiesi kakkoshypyn jälkeen, että kolmatta ei hypätä. Tämän jälkeen mentiin kahden hypyn kautta todella kaukana oleville kepeille ja päätin, että jään itse niin, että olen keppien puolella ja pystyn siitä paremmin auttamaan. Varsinkin kun keppien vieressä oli hyppy, niin kepeille vienti oli tosi haastava. Muutaman kerran Nelli menikin tuo hypyn mutta omaa linjaa muuttamalla enemmän keppien suuntaan onnistui kepeille vienti.
Tämän jälkeen oli okseri ja hyppy vierekkäin. Okserille lähetin normaalisti, mutta toisen hypyn yli otin saksalaisella, jotta sain koiran seuraavan hypyn kannalta vasempaan käteen. Seuraavalle hypylle tiukka valssi ja siitä takaisin hypylle mistä tultiin ennen tästä. Sen jälkeen lähdettiin vasemmalla hypylle joka oli aika vaikeassa kulmassa. Ensin Nelli tuli mun käden alta hypäten hypyn väärään suuntaan. Mutta Niinu ohjeisti, että oma liikesuunta pitää olla ensin siivekettä kohden takakiertoon ohjatessa. Kun sain oman liikkeeni oikein niin takaakiertoa meni oikein hyvin ja tein sitten saksalaisella jatkon. Tämän jälkeen oli ohjaus puomin alla olevaan putkeen mutta siinä ei ollut ongelmaa. Sen jälkeen tuli hyppy mikä tehtiin takaa, siinä Niinu sanoi että pienen koiran kanssa kannattaa tehdä takaakiertoon lähetys ja edessäleikkaus heti perään, kun ensin tein siihen jotain valssin tapaista yritelmää. Tällä koiran sai hyvälle linjalle seuraavalle hypylle. Tästä olikin kahden hypyn suora, mistä mentiin suoraan putkeen.
Putken jälkeen otin Nellin vastaisella kädellä haltuun, josta heitin sitten se jaakotuksella yli seuraavan esteen. Tässä jaakotus toimi hyvin sillä lähdettin tiukasti tulosuuntaan, joten halusin käännöksestä tiukan. Myös peruskäännöstä Niinu sanoi, että siihen voi käyttää mutta itse katsoin, että jaakotus toimi meillä paremmin.Varsinkin kun Janakkalan kisojen jälkeen missä peruskäännöksellä Nelli "vähän" irtosi sivussuunnassa tajusin, että tämän tyyppisissä käännöksissä jaakotus on paras ohjaus. Tämän jälkeen oli puomi, minkä kontaktin kanssa nyt tehostetaan treenausta. Jos tullaan yhtäaikaa kontaktialueelle, niin Nelli pysähtyy oikeapaikaisesti, mutta jos olen edellä niin paikka on epävarma. En tiedä painestuuko Nelli vai onko vaan epävarma oikeasta paikata, kun en ole ollut kontaktien kriteerien suhteen reilu koiraa kohtaan.. Ollaan tehty nyt kotona laudalla kontaktitreeniä ja sitä todella jatketaan, niin että lähetän, saatan tai kutsun kontaktille. Tämän jälkeen mentiin sylkkärillä puomin alla olevaan putkeen ja siitä vielä kepeille ohittaen todella kutsuvana viereissä oleva hyppy. Kun pidin oman linjan kohti keppien kakkosväliä ja ohjaavan käden alhaalla sain Nellin ohittamaan hypyn ja hakemaan kepit, muuten mentiin hypylle.
Mutta kaiken kaikkiaan onnistunut treeni ja olin tosi iloinen Nellin asenteesta tehdä aksaa plus että ensin pieleen menneet ohjaukset saatiin kuntoon, kun ohjaisin Niinun ohjeiden mukaan :) Hyvä Nelli <3
Alussa oli 2 hyppyä ja sen jälkeen muuri takaakiertona mistä lähetys putkeen, jonka pää oli suorassa linjassa lähtölinjan kanssa. Menin ensin ottamaan Nellin pakkovalssilla muurin taakse, mutta Niinu sanoi, että pakkovalssilla koiran hyppysuunta suuntautuu enemmän niin kuin jatkaisimme vähemmän tiukassa kulmassa, joten takaakiertona homma toimi paljon paremmin. Tässä myös Niinu sanoi, että lähdössä jäisin vähän lähemmäs Nelliä jolloin saisin paremman rytmityksen takaakiertoon. Eli ensin liikun reippaammin ja sitten jarrutan, jolloin koira myös hidastaa. Varsinkin kun tässä kohdassa oli vielä lähtösuoralla kolmas hyppy, jota ei menty, niin koira tiesi kakkoshypyn jälkeen, että kolmatta ei hypätä. Tämän jälkeen mentiin kahden hypyn kautta todella kaukana oleville kepeille ja päätin, että jään itse niin, että olen keppien puolella ja pystyn siitä paremmin auttamaan. Varsinkin kun keppien vieressä oli hyppy, niin kepeille vienti oli tosi haastava. Muutaman kerran Nelli menikin tuo hypyn mutta omaa linjaa muuttamalla enemmän keppien suuntaan onnistui kepeille vienti.
Tämän jälkeen oli okseri ja hyppy vierekkäin. Okserille lähetin normaalisti, mutta toisen hypyn yli otin saksalaisella, jotta sain koiran seuraavan hypyn kannalta vasempaan käteen. Seuraavalle hypylle tiukka valssi ja siitä takaisin hypylle mistä tultiin ennen tästä. Sen jälkeen lähdettiin vasemmalla hypylle joka oli aika vaikeassa kulmassa. Ensin Nelli tuli mun käden alta hypäten hypyn väärään suuntaan. Mutta Niinu ohjeisti, että oma liikesuunta pitää olla ensin siivekettä kohden takakiertoon ohjatessa. Kun sain oman liikkeeni oikein niin takaakiertoa meni oikein hyvin ja tein sitten saksalaisella jatkon. Tämän jälkeen oli ohjaus puomin alla olevaan putkeen mutta siinä ei ollut ongelmaa. Sen jälkeen tuli hyppy mikä tehtiin takaa, siinä Niinu sanoi että pienen koiran kanssa kannattaa tehdä takaakiertoon lähetys ja edessäleikkaus heti perään, kun ensin tein siihen jotain valssin tapaista yritelmää. Tällä koiran sai hyvälle linjalle seuraavalle hypylle. Tästä olikin kahden hypyn suora, mistä mentiin suoraan putkeen.
Putken jälkeen otin Nellin vastaisella kädellä haltuun, josta heitin sitten se jaakotuksella yli seuraavan esteen. Tässä jaakotus toimi hyvin sillä lähdettin tiukasti tulosuuntaan, joten halusin käännöksestä tiukan. Myös peruskäännöstä Niinu sanoi, että siihen voi käyttää mutta itse katsoin, että jaakotus toimi meillä paremmin.Varsinkin kun Janakkalan kisojen jälkeen missä peruskäännöksellä Nelli "vähän" irtosi sivussuunnassa tajusin, että tämän tyyppisissä käännöksissä jaakotus on paras ohjaus. Tämän jälkeen oli puomi, minkä kontaktin kanssa nyt tehostetaan treenausta. Jos tullaan yhtäaikaa kontaktialueelle, niin Nelli pysähtyy oikeapaikaisesti, mutta jos olen edellä niin paikka on epävarma. En tiedä painestuuko Nelli vai onko vaan epävarma oikeasta paikata, kun en ole ollut kontaktien kriteerien suhteen reilu koiraa kohtaan.. Ollaan tehty nyt kotona laudalla kontaktitreeniä ja sitä todella jatketaan, niin että lähetän, saatan tai kutsun kontaktille. Tämän jälkeen mentiin sylkkärillä puomin alla olevaan putkeen ja siitä vielä kepeille ohittaen todella kutsuvana viereissä oleva hyppy. Kun pidin oman linjan kohti keppien kakkosväliä ja ohjaavan käden alhaalla sain Nellin ohittamaan hypyn ja hakemaan kepit, muuten mentiin hypylle.
lauantai 25. elokuuta 2012
HSKH:n kisat 25.8.12
Kolme starttia oman seuran kisoissa, tuloksina 0, 5 ja HYL.
Ensimmäinen rata oli muuten ok, mutta jo rataantutustumisessa tiesin että kepeille vienti tuosta kulmasta on meille tosi haasteellinen (laitetaan vapaatreenilistalle..). Ensin ajattelin tehdä sen niin, että otan koiran vastaisella putkesta ja sillä vien keppien oikeaan väliin asti. Jossain vaiheessa idea muuttui kuitenkin niin, että kutsun koiraa reilusti ohi kepeistä ja sitten lähetän kepeille. No loppujen lopuksi en kutsunut tarpeeksi pitkälle ja lähetin koiran liian läheltä keppejä yhtään auttamatta ja koira meni kakkosväliin. Muuten rata sujuva, uusi välistävetotekniikka toimi (missä en käännä ollenkaan rintamasuuntaani, vaan vedän vaan vastakkaisella ja pidän ohjaavan käden alhaalla) todella hyvin ja keinukin oli meidän keinuksi kiva. Myös hyvin haki puomin aika kaukaa, missä alla oli putki. Vähän jäi harmittamaan tuo keppien sisäänmenon sähläys, mutta toisaalta se oli meille vaikea joten hirveästi en itseäni alkanut siitä ruoskimaan. Ihanne-aikaankin ehdittin vaikka 1-2 sekuntia meni kepeillä sählätessä. Montaa ratavirheetöntä nollaa ei tullut (2kpl ja 1 yliaikanolla), joten vitosella oltiin neljänsiä.
Hyppäri oli taas sellainen, että ajattelin että nyt jos koskaan alan käyttää niitä meidän viime aikoina treenaamia edessäleikkauksia MYÖS kisoissa. Alussa valssit oli aika kökköjä ja omat kädet heilui kuin tuulimyllyn siivet, mutta kaikki edessäleikkaukset toimivat ja saavuimme maaliin ratavirhettömänä. Etenemä oli 3,99, joten jos olisin tehnyt valssit noihin edessäleikkauskohtiin niin varmasti olisi vaikuttanut etenemään. Tosin ei Nellin vauhti ollut vieläkään sillä tasolla mitä se oli ennen juoksuja, mutta parempaan suuntaan olla kuitenkin menossa :)
Viimeisellä agiradalla alun kiemurat päädyin tekemään niin, että jäin puomin vasemmalle puolelle. Puomin alla kulki putki ja sen vuoksi puomin kontaktipinnan ja minun väliin jäi etäisyyttä. Nelli hyppäsi kontaktialueelta isolla hypyllä ja itse katsoin, että siitä tuli vitonen (jota videolta katsoessa ei tullut), joten omassa hämmennyksessä oma ohjaaminen pysähtyi hetkeksi tästä syystä, jolloin Nelli lähti kiertämään seuraavana olevaa estettä muuria takaa, josta siis HYL. Sain kuitenkin kasattua itseni ja loput radasta meni ihan kivasti ja ehdin hyvin auttamaan Nelliä suorahkon putken jälkeen tulleille kepeille.
Nyt vaan täytyy tehotreenata noita kontakteja mun paikasta riippumatta, ja lisäksi täytyy pohtia tuota meidän kisa/treenikontaktien eroa. Itsepäinen minä vs. kaikkien muiden neuvot ja ohjeet. Työstän tätä nyt mielessäni ja tällä hetkellä vahvistetaan oikeaa paikkaa, niin kotona lautatreeneillä kuin kentällä puomilla. A:lla aion jatkossakin mennä pysäyttämättä, meni sitten syteen tai saveen. Saa sitten ruoskia kun Nelli alkaa hyppiä niitä A:n kontekteja..;)
Video: http://youtu.be/5zAdiYXWB3Q
Ensimmäinen rata oli muuten ok, mutta jo rataantutustumisessa tiesin että kepeille vienti tuosta kulmasta on meille tosi haasteellinen (laitetaan vapaatreenilistalle..). Ensin ajattelin tehdä sen niin, että otan koiran vastaisella putkesta ja sillä vien keppien oikeaan väliin asti. Jossain vaiheessa idea muuttui kuitenkin niin, että kutsun koiraa reilusti ohi kepeistä ja sitten lähetän kepeille. No loppujen lopuksi en kutsunut tarpeeksi pitkälle ja lähetin koiran liian läheltä keppejä yhtään auttamatta ja koira meni kakkosväliin. Muuten rata sujuva, uusi välistävetotekniikka toimi (missä en käännä ollenkaan rintamasuuntaani, vaan vedän vaan vastakkaisella ja pidän ohjaavan käden alhaalla) todella hyvin ja keinukin oli meidän keinuksi kiva. Myös hyvin haki puomin aika kaukaa, missä alla oli putki. Vähän jäi harmittamaan tuo keppien sisäänmenon sähläys, mutta toisaalta se oli meille vaikea joten hirveästi en itseäni alkanut siitä ruoskimaan. Ihanne-aikaankin ehdittin vaikka 1-2 sekuntia meni kepeillä sählätessä. Montaa ratavirheetöntä nollaa ei tullut (2kpl ja 1 yliaikanolla), joten vitosella oltiin neljänsiä.
Hyppäri oli taas sellainen, että ajattelin että nyt jos koskaan alan käyttää niitä meidän viime aikoina treenaamia edessäleikkauksia MYÖS kisoissa. Alussa valssit oli aika kökköjä ja omat kädet heilui kuin tuulimyllyn siivet, mutta kaikki edessäleikkaukset toimivat ja saavuimme maaliin ratavirhettömänä. Etenemä oli 3,99, joten jos olisin tehnyt valssit noihin edessäleikkauskohtiin niin varmasti olisi vaikuttanut etenemään. Tosin ei Nellin vauhti ollut vieläkään sillä tasolla mitä se oli ennen juoksuja, mutta parempaan suuntaan olla kuitenkin menossa :)
Viimeisellä agiradalla alun kiemurat päädyin tekemään niin, että jäin puomin vasemmalle puolelle. Puomin alla kulki putki ja sen vuoksi puomin kontaktipinnan ja minun väliin jäi etäisyyttä. Nelli hyppäsi kontaktialueelta isolla hypyllä ja itse katsoin, että siitä tuli vitonen (jota videolta katsoessa ei tullut), joten omassa hämmennyksessä oma ohjaaminen pysähtyi hetkeksi tästä syystä, jolloin Nelli lähti kiertämään seuraavana olevaa estettä muuria takaa, josta siis HYL. Sain kuitenkin kasattua itseni ja loput radasta meni ihan kivasti ja ehdin hyvin auttamaan Nelliä suorahkon putken jälkeen tulleille kepeille.
Nyt vaan täytyy tehotreenata noita kontakteja mun paikasta riippumatta, ja lisäksi täytyy pohtia tuota meidän kisa/treenikontaktien eroa. Itsepäinen minä vs. kaikkien muiden neuvot ja ohjeet. Työstän tätä nyt mielessäni ja tällä hetkellä vahvistetaan oikeaa paikkaa, niin kotona lautatreeneillä kuin kentällä puomilla. A:lla aion jatkossakin mennä pysäyttämättä, meni sitten syteen tai saveen. Saa sitten ruoskia kun Nelli alkaa hyppiä niitä A:n kontekteja..;)
Video: http://youtu.be/5zAdiYXWB3Q
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)